Tuoreen TNS Gallupin tutkimuksen  mukaan enemmistö suomalaisista pitää silmälasien hintojen vertailua hankalana. Optisella alalla käyty hintasota on nostanut kuluttajien tietoisuutta eri optikkoliikkeiden välisistä hintaeroista ja siitä, että silmälasit kannattaa kilpailuttaa muiden kulutushyödykkeiden tavoin. Tutkimukseen osallistuneista selvä enemmistö (63 %) ei mielestään kuitenkaan vertaile eri liikkeiden hintoja riittävästi. Suurin yksittäinen syy tähän on se, että vertailu koetaan hankalaksi ja aikaa vieväksi.

Optikkoketju Specsaversin TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisista kokee ymmärtävänsä silmälasien hinnanmuodostusta siinä määrin, että he voisivat vertailla hintoja eri optikkoliikkeiden välillä. Vertailun vaivalloisuus ja siihen kuluva aika ovat vastaajien enemmistön (58 %) mukaan suurimpia syitä siihen, minkä vuoksi hintoja ei vertailla. Kaksi kolmasosaa (68 %) kuluttajista haluaisi vertailla silmälasien hintoja enemmän, mikäli hintavertailu olisi helpompaa ja selkeämpää.

”Silmälasien hintaan vaikuttavia tekijöitä on monia, koska optikkoliikkeessä teetetyt lasit ovat aina yksilöllinen tuote. Kuitenkin asiakkaan näkökulmasta optikkoliikkeiden hinnoittelu on perinteisesti ollut liian epäselvää ja vaikeasti vertailtavaa.  Silmälasien hintoja on ja pitää olla mahdollista kilpailuttaa. Vaikka räväkät tarjoukset ovat hämärtäneet optikkoliikkeiden välisiä mielikuvaeroja, hintaerot ovat käytännössä edelleen huomattavat. Pienellä vaivalla silmälasihankinnoissa voi säästää satoja euroja”, Specsaversin toimitusjohtaja Hele-Hannele Aminoff toteaa.

Selkeämpää hinnoittelua mainontaan ja optikkoliikkeisiin

Tutkimuksessa kysyttiin kuluttajien mielipiteitä siitä, miten silmälasien hinnoittelua voisi selventää. Hintatarjousten selkeyttämisen lisäksi vastaajat haluaisivat selkeämpiä menettelytapoja myös optikkoliikkeisiin. Kehysten jakaminen hintaryhmiin sekä hintatietojen esillepano toistuivat yleisimmin kuluttajien toiveissa.

Lisäksi vastaajat toivoivat optikoilta aktiivisempaa otetta myös hinnoitteluperusteiden selventämisessä. Suurin osa (83 %) kuluttajista ei hyväksy menettelytapaa, jossa optikkoliike myy silmälasit kokonaispakettina tarkistamatta erikseen asiakkaalta, mitä ominaisuuksia hän haluaa silmälaseihinsa sisältyvän. Tutkimukseen vastanneista silmälasien kokonaishinnan koostuminen oli selvitetty vain puolelle vastaajista automaattisesti ja joka neljännelle erikseen kysyttäessä. Joka viidennelle vastaajalle asia oli jäänyt ainakin osittain epäselväksi.

Vain 28 % suomalaisista pitää silmälasien hintoja kohtuullisina ja alle neljännes (23 %) niiden hinta-laatusuhdetta hyvänä. Kohtuullisia hintoja tiedusteltaessa yksiteholaseista oltiin halukkaita maksamaan keskimäärin 149 euroa, moniteholaseista 257 euroa ja syväterävistä toimistolaseista 179 euroa. Suomen
Optikkoliikkeiden Liiton tutkimuksen mukaan silmälasien hinnat ovat laskeneet kahden viime vuoden aikana
4 %.2

Tutkimuksen suoritti TNS Gallup toukokuussa 2010 Specsaversin toimeksiantamana. Gallup Forum - internetpaneelin kautta tehtyyn tutkimukseen osallistui 1 090 yli 18-vuotiasta silmälasien käyttäjää, joista 50 % oli miehiä ja 50 % naisia.

1)  TNS Gallup, tutkimus silmälasien hinnoittelusta ja hintamielikuvista, toukokuu 2010. Tutkimukseen osallistui yli tuhat suomalaista.

2 ) Silmälasien keskihinnan kehitys 2002–2008, Suomen Optikkoliikkeiden Liitto ry

 

Ohjeita silmälasien hintavertailuun:

1.    Silmälasien hintaan vaikuttavat yleisesti kolme asiaa: kehykset, linssit sekä linssien lisäominaisuudet, kuten pinnoitteet ja ohennukset. Silmälasien kokonaishinta on kuitenkin ratkaiseva, joten tarkista aina, mitä tarjoushintaan kulloinkin sisältyy.

2.    Silmälaseja ei ole pakko ostaa juuri siitä optikkoliikkeestä, jossa näöntarkastus on tehty. Sinulla on oikeus saada silmälasiresepti kirjallisena mukaan optikolta tai silmälääkäriltä, ja se on pätevä kaikissa optikkoliikkeissä voimassaolonsa eli enintään 6 kk:n ajan.

3.    Yksiteholasit (esimerkiksi lukulasit) voi saada edullisimmillaan omien vahvuuksien mukaan optikkoliikkeestä jopa alle kymmenellä eurolla. Ohennukset ja erilaiset pinnoitteet nostavat hintaa. Keskimääräisesti suomalaiset ovat maksaneet yksiteholaseistaan 248 euroa.2

4.    Moniteholasien hinta voi vaihdella suuresti, sillä käyttäjä voi valita mieleisensä useista eri linssimalleista. Mitä laajemmat kauko- ja lähinäköalueet ovat, sitä enemmän linssit maksavat. Ohennukset ja erilaiset pinnoitteet nostavat hintaa. Keskimääräinen monitehosilmälasien ostohinta Suomessa on 528 euroa2.

5.    Kehysten hinnat vaihtelevat suuresti. Merkkikehykset ovat aina muita kehyksiä kalliimpia, joten harkitse, haetko itsellesi tiettyä merkkiä vai istuvatko optikkoliikkeen edullisemmat kehykset kasvoillesi yhtä hyvin. Joskus myös linssit sisältyvät kehyshintaan, mikä on tavallisten yksiteholasien käyttäjälle hyvä etu.

6.    Kaikki Suomen optikkoliikkeissä myydyt silmälasit ovat CE-laatukriteerien mukaisia, joten silmälaseja voi kilpailuttaa turvallisesti. Pyydä tarkka hintaerittely sinulle tehdystä tarjouksesta, jotta voit halutessasi vertailla hintoja useamman liikkeen välillä ja varmistat, että vertailet keskenään samantasoisia tuotteita.

Avaintermit silmälasien ostoon:

Yksiteholinssit on mitoitettu yhdelle etäisyydelle, joko kauko-, väli- tai lähietäisyydelle. Yksiteholinssit soveltuvat niin kaukonäköön (esim. ajaminen, TV:n katselu), välinäköön (esim. maalaaminen, soittaminen) kuin lähinäköön (esim. lukeminen, ompeleminen, muut lähiaskareet).

Moniteholinsseissä voimakkuudet ovat erilaisia linssin eri osissa. Linssi sisältää yleensä kolme pääaluetta:
kauko-, lähi- ja välietäisyyden, joten näkeminen sekä lähelle että kauas onnistuu yksillä laseilla. Moniteholinsseissä ei ole näkyvää rajaa kaukonäköalueen ja lukuosan välillä, toisin kuin niitä edeltäneissä kaksiteholinsseissä. Moniteholasit ovat hyvät yleislasit ikänäköisille.

Kaksiteholinsseissä on näkyvä raja kaukonäköalueen ja lukuosan välillä. Kaksiteholinssit ovat nykyisin harvinaisia, sillä ne korvataan useimmiten moniteholinsseillä – ellei asiakas niitä erikseen toivo.

Syväterävät linssit tai päätelasit on mitoitettu sekä lähi- että välietäisyydelle, joten ne sopivat hyvin esimerkiksi toimistotyöskentelyyn. Syväterävät linssit ovat myös hyvä vaihtoehto yli 50-vuotiaiden lukulaseiksi monipuolisuutensa johdosta.


Linssien yleisimpiä lisäominaisuuksia:

Heijastuksenestopinnoite vähentää heijastumia linssien etupinnoilta ja linssit läpäisevät valoa paremmin. Pinnoitetut linssit vaikuttavat lähes näkymättömiltä ja silmät näkyvät selvästi. Heijastuksenestopinnoite lisää myös turvallisuutta: esimerkiksi pimeällä ajettaessa näet kirkkaammin ja selkeämmin.

Kovapinnoite suojaa naarmuilta sekä pidentää linssien kestävyyttä ja elinikää.

Ohennettuja linssejä käytetään erityisesti vahvoissa voimakkuuksissa ja silloin, kun silmissä on selvästi eri voimakkuudet. Ohennetut linssit parantavat silmälasien ulkonäköä ja käyttömukavuutta, mutta sitkeytensä ansiosta ne ovat myös peruslinssejä kestävämpiä.


Lisätietoja:
Director of Operations Hele-Hannele Aminoff, Specsavers Finland Oy, 0400 800 080, hele.aminoff@fi.specsavers.com
Head of PR and Communications Marjo Halonen, Specsavers Finland Oy, 050 5987 046, marjo.halonen@fi.specsavers.com


Specsavers Optical Group on maailman suurin yksityinen optisen alan yhtymä, joka tarjoaa asiakkailleen ammattimaisia näönhuoltopalveluita ja muodikkaita ja laadukkaita silmälaseja edullisin hinnoin. Ympäri maailmaa laajentuvalla yhtymällä on yhteensä yli 1500 myymälää Iso-Britanniassa, Irlannissa, Alankomaissa, Espanjassa, Australiassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Uudessa Seelannissa. Optikot Doug ja Mary Perkins perustivat Specsaversin vuonna 1984, ja se on edelleen perheyritys. Suomessa Specsavers aloitti heinäkuussa 2007, ja ketju on tähän mennessä avannut yli 90 Specsavers Optikko -liikettä, joista suurin osa on paikallisyrittäjien omistuksessa ketjun franchising-konseptin mukaisesti.

Takaisin uutisiin