Kun näkö heikkenee, aivot paikkaavat aukkoja.

Aivosi sopeutuvat huomaamattasi, kun näkö heikkenee

Useimmat näön muutokset kehittyvät vähitellen ennen kuin huomaamme, että jokin on pielessä. Se johtuu siitä, että aivot reagoivat heti, kun näkösi alkaa heikentyä. Niiden tapa kompensoida ei ole terävöittää sumeaa kuvaa, vaan ohittaa sen.

Specsaversin johtava optikko Oskari Lehvonen selittää tarkemmin:

"Yleisin vastaanotolla näkemämme ongelma on koko näkökenttän kattava epätarkkuus. Aivot eivät pysty terävöittämään sumeaa kuvaa, mutta ne voivat saada sumeuden tuntumaan vähäisemmältä. Esimerkiksi likitaitteinen suuntaa luontevasti huomionsa lähitehtäviin ja kiinnittää vähemmän huomiota kaukana olevien kohteiden sumeuteen," hän sanoo.

Kun hienot yksityiskohdat katoavat, aivot siirtävät huomion siihen, mikä on edelleen luotettavaa, kuten liikkeisiin, kontrasteihin ja väreihin. Samalla ne täydentävät kokonaiskuvaa, jotta kokonaisuus pysyy ehjänä.

Kuten Oskari huomauttaa, vähitellen heikkenevää näköä on vaikea huomata ja sitä ei usein edes tiedosta. Monet muuttavat huomaamattaan tapaa, jolla liikkuvat, katsovat ja toimivat — esimerkiksi kääntävät päätään enemmän, tukeutuvat lähitehtäviin tai luottavat enemmän kuuloonsa.

“Oletamme näkevämme koko kuvan, vaikka emme välttämättä oikeasti näe,” hän sanoo.

Voivatko aivot lakata kompensoimasta?

Aivot eivät koskaan lakkaa yrittämästä auttaa ja pyrkivät aina kompensoimaan heikkoa näköä.

“Se on ihmiselle sisäänrakennettu selviytymismekanismi. Me kaikki teemme niin koko ajan”, kertoo Oskari Lehvonen

Mutta kun silmistä välittyy liian vähän tietoa, aivojen tapa kompensoida voi muuttua epäluotettavaksi. Kun näkö heikkenee, aukot näössä alkavat vaikuttaa siihen, miltä ihmisestä tuntuu ja miten hän liikkuu ja toimii arjessa.

Kuten Oskari selittää, aivot eivät voi muuttaa epäselvää näköä teräväksi. Kun selkeää kuvaa ei ole, ne yrittävät sen sijaan hahmottaa, mitä puuttuu. ""Aivot sopeutuvat erinomaisesti, mutta jos näöstä tuleva tieto on pitkään heikkoa, sopeutumisen ja kompensoinnin kyky heikkenee"", Oskari Lehvonen sanoo.

Selkeän kuvan sijaan aivosi yhdistelevät näkemäänsä muistoihin ja oletuksiin siitä, mitä olettavat siellä olevan. Näin aivot luovat sisäisiä mielikuvia — ja siksi ne voivat joskus johdattaa meitä harhaan.

Tämä voi johtaa siihen, että:

• tulkitset esineitä väärin

• et huomaa vaaroja

• itseluottamuksesi heikkenee

• vetäydyt sosiaalisista tilanteista

Ajan myötä maailma voi alkaa tuntua vähemmän ennustettavalta ja vaikeammalta suunnistaa. Ihmiset muuttuvat usein varovaisemmiksi, epävarmemmiksi tai passiivisemmiksi — ei siksi, että aivot olisivat lakkanneet kompensoimasta, vaan siksi, että ne ovat pitkään toimineet puutteellisen tiedon varassa.

Harvinaiset tapaukset: silmäsairaudet, jotka voivat vaikuttaa aivojen kykyyn täydentää kuvaa.

Kun silmäsairaudet aiheuttavat aukkoja näössä, aivot reagoivat eri tavoin sen mukaan, missä aukot sijaitsevat.

Kun näkökentästä katoaa alueita, aivot eivät jätä tyhjiä aukkoja. Ne pyrkivät sen sijaan täyttämään puuttuvat kohdat sen perusteella, mitä ne olettavat siellä olevan.

Oskari Lehvosen mukaan näin voi tapahtua harvinaisissa ja pitkälle edenneissä tapauksissa, kuten glaukoomassa ja silmänpohjan ikärappeumassa (AMD).

Glaukooma

Glaukooma heikentää yleensä ääreisnäköä, mutta sitä ei koeta tummina aukkoina tai puuttuvina alueina.

”Asiakkaat eivät näe mustia läiskiä — aivot yksinkertaisesti peittävät puuttuvat alueet”, Oskari Lehvonen selittää.

Tämän seurauksena joku voi luulla, että tie tai polku on vapaa, huomaamatta sivusta lähestyvää pyöräilijää tai jalankulkijaa.

AMD

AMD vaikuttaa keskeiseen näköön — siihen osaan näöstä, jota käytämme lukemiseen, kasvojen tunnistamiseen ja yksityiskohtien näkemiseen.

”Henkilö, jolla on pitkälle edennyt AMD, saattaa nähdä toista katsoessaan vain korvat, hiusrajan ja leuan. Keskiosa — se, missä kasvojen pitäisi olla — puuttuu. Aivot täydentävät sen”, Oskari Lehvonen sanoo.

Näitä näön "täydennyksiä" muovaavat muisti ja odotukset – ja joskus jopa tunteet, kuten pelko.

Tärkeää tietää

Oskari Lehvonen korostaa, että tällaisia selviä väärintulkintoja esiintyy vain hyvin pitkälle edenneissä tapauksissa. Useimmat ihmiset eivät koskaan koe niitä. Paras tapa vähentää riskiä on huolehtia silmien terveydestä läpi elämän — säännölliset näöntutkimukset mukaan lukien. Silmäsairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa seurannan ja hoidon hyvissä ajoin, kauan ennen kuin tällaisia vaikutuksia ehtii kehittyä.

Viitteet

1. 1.

   https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24403‑charles‑bonnet‑syndrome