Opi perusasiat
Silmiin vaikuttavien sairauksien ja oireiden ymmärtäminen vaatii perustietoa silmän anatomiasta. Tutustu näkökykyyn vaikuttaviin silmän eri osiin.
1. Silmän ulkoiset lihakset
Yhtä silmää liikuttaa kuusi lihasta, jotka kiinnittyvät silmämunan ulkoseinämään. Nämä lihakset mahdollistavat silmien liikkeet ja nähdäksemme samanaikaisesti molemmilla silmillä tiettyyn kohteeseen tulee näiden silmälihasten toimia moitteettomasti.
2. Kovakalvo
Silmänvalkuainen eli sclera on silmää suojaava valkoinen, säikeinen ulkokerros, joka koostuu lähinnä kollageenista ja elastisesta kuituaineksesta.
3. Suonikalvo
Suonikalvo on silmän verisuonikerros. Siinä kulkevat verisuonet kuljettavat ravintoa verkkokalvolle. Suonikalvo sijaitsee kovakalvon ja verkkokalvon välissä.
4. Verkkokalvo
Verkkokalvo muodostaa silmän sisimmän kerroksen. Se muodostuu kymmenestä kerroksesta ja on silmän valoherkkä osa. Yksi kerroksista sisältää valoreseptoreita, jotka tunnetaan paremmin sauva- ja tappisoluina. Sauvasolut havaitsevat liikkeen ja mahdollistavat mustavalkoisen näön, ja niiden ansiosta näet hämärässä. Tappisolut ovat vastuussa tarkasta näöstä, mahdollistavat värinäön ja suoriutuvat parhaiten keskikirkkaassa ja kirkkaassa valossa.
5. Näköhermo
Näköhermo on aistihermo, joka muodostaa yhteyden aivojen ja silmän välillä. Kun silmään pääsevä valo stimuloi verkkokalvoa, näköhermo välittää tämän tiedon impulsseina aivoihin. Aivot tulkitsevat impulssit kuvina, mikä on näkemistä.
6. Mykiö eli silmän linssi
Mykiö on silmän läpinäkyvä, kaksoiskupera linssi, joka sijaitsee iiriksen takana, verkko-ja sarveiskalvon välissä. Yhdessä sarveiskavon kanssa mykiö auttaa taittamaan silmään tulevan valon niin, että se tarkentuu verkkokalvolle. Tämä linssi voi muuttaa muotoaan, jotta silmä pystyy sopeutumaan eri etäisyydellä oleviin kohteisiin ja tarkentamaan siitä verkkokalvolle terävän kuvan.
7. Sarveiskalvo
Sarveiskalvo on silmän ulkopinnan läpinäkyvä osa, jonka läpi valo kulkee. Mikroskooppisesti se jaetaan viiteen solukerrokseen. Sarveiskalvon läpinäkyvyys perustuu verisuonten puuttumiseen ja kollageenikerrosten tarkkaan järjestymiseen.
8. Pupilli
Pupilli eli mustuainen on iiriksen keskellä oleva aukko. Sen läpi voidaan tarkastella silmän sisäosia. Koska pupilli imee valoa, se näyttää mustalta. Pupilli sijaitsee sarveiskalvon takana, keskellä iiristä eli silmän värikalvoa.
9. Iiris
Iiris on se silmän värillinen osa, joka määrittelee silmäsi värin. Se säätelee verkkokalvon saavuttavan valon määrää tekemällä pupillista suuremman tai pienemmän.
Pidä hyvää huolta silmistäsi
Tiesitkö, että 80 % aistihavainnoistasi ovat näköaistisi tuottamia? Silmäsi vaikuttavat suuresti siihen, miten koet ympäröivän maailman, joten on tärkeää pitää ne terveinä.
Ajan myötä näkösi ja tarpeesi voivat muuttua jopa huomaamattasi. Säännölliset näöntutkimukset voivat auttaa tunnistamaan tai ehkäisemään näköongelmia. Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen suorittavat erikoiskoulutetut optikkomme, jotka välittävät näöstäsi ja silmiesi hyvinvoinnista. Noudatamme korkeimpia ammatillisia standardeja ja käytämme kehittyneintä teknologiaa silmistäsi huolehtimiseen.
Silmäoireet
Heinänuha
Heinänuha eli allerginen nuha aiheutuu siitepölystä, hedelmöitysvaiheessa olevien kasvien levittämästä hienosta pölystä.
Punasilmäisyys
Punaiset silmät voivat näyttää hälyttäviltä, mutta kyse on yleensä pienemmästä vaivasta, kuten sidekalvontulehduksesta. Jos silmäsi ovat kuitenkin lisäksi kipeät, voi tila olla vakavampi.
Kuivat silmät
Tämä yleinen vaiva johtuu joko siitä, että silmät eivät tuota tarpeeksi kyynelnestettä tai se haihtuu liian nopeasti. Yleensä vaiva ei kuitenkaan ole vakava.
Vuotavat silmät
Johtuvat joko kuivasilmäoireista tai kyyneltien tukoksesta ja voivat aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta silmissä ja näön sumentumista.