
Opi perusasiat
Silmiin vaikuttavien sairauksien ja oireiden ymmärtäminen vaatii perustietoa silmän anatomiasta. Tutustu näkökykyyn vaikuttaviin silmän eri osiin.
Yhtä silmää liikuttaa kuusi lihasta, jotka kiinnittyvät silmämunan ulkoseinämään. Nämä lihakset mahdollistavat silmien liikkeet ja nähdäksemme samanaikaisesti molemmilla silmillä tiettyyn kohteeseen tulee näiden silmälihasten toimia moitteettomasti.
Silmänvalkuainen eli sclera on silmää suojaava valkoinen, säikeinen ulkokerros, joka koostuu lähinnä kollageenista ja elastisesta kuituaineksesta.
Suonikalvo on silmän verisuonikerros. Siinä kulkevat verisuonet kuljettavat ravintoa verkkokalvolle. Suonikalvo sijaitsee kovakalvon ja verkkokalvon välissä.
Verkkokalvo muodostaa silmän sisimmän kerroksen. Se muodostuu kymmenestä kerroksesta ja on silmän valoherkkä osa. Yksi kerroksista sisältää valoreseptoreita, jotka tunnetaan paremmin sauva- ja tappisoluina. Sauvasolut havaitsevat liikkeen ja mahdollistavat mustavalkoisen näön, ja niiden ansiosta näet hämärässä. Tappisolut ovat vastuussa tarkasta näöstä, mahdollistavat värinäön ja suoriutuvat parhaiten keskikirkkaassa ja kirkkaassa valossa.
Näköhermo on aistihermo, joka muodostaa yhteyden aivojen ja silmän välillä. Kun silmään pääsevä valo stimuloi verkkokalvoa, näköhermo välittää tämän tiedon impulsseina aivoihin. Aivot tulkitsevat impulssit kuvina, mikä on näkemistä.
Mykiö on silmän läpinäkyvä, kaksoiskupera linssi, joka sijaitsee iiriksen takana, verkko-ja sarveiskalvon välissä. Yhdessä sarveiskavon kanssa mykiö auttaa taittamaan silmään tulevan valon niin, että se tarkentuu verkkokalvolle. Tämä linssi voi muuttaa muotoaan, jotta silmä pystyy sopeutumaan eri etäisyydellä oleviin kohteisiin ja tarkentamaan siitä verkkokalvolle terävän kuvan.
Sarveiskalvo on silmän ulkopinnan läpinäkyvä osa, jonka läpi valo kulkee. Mikroskooppisesti se jaetaan viiteen solukerrokseen. Sarveiskalvon läpinäkyvyys perustuu verisuonten puuttumiseen ja kollageenikerrosten tarkkaan järjestymiseen.
Pupilli eli mustuainen on iiriksen keskellä oleva aukko. Sen läpi voidaan tarkastella silmän sisäosia. Koska pupilli imee valoa, se näyttää mustalta. Pupilli sijaitsee sarveiskalvon takana, keskellä iiristä eli silmän värikalvoa.
Iiris on se silmän värillinen osa, joka määrittelee silmäsi värin. Se säätelee verkkokalvon saavuttavan valon määrää tekemällä pupillista suuremman tai pienemmän.
Heinänuha eli allerginen nuha aiheutuu siitepölystä, hedelmöitysvaiheessa olevien kasvien levittämästä hienosta pölystä.
Lue lisääPunaiset silmät voivat näyttää hälyttäviltä, mutta kyse on yleensä pienemmästä vaivasta, kuten sidekalvontulehduksesta. Jos silmäsi ovat kuitenkin lisäksi kipeät, voi tila olla vakavampi.
Lue lisääTämä yleinen vaiva johtuu joko siitä, että silmät eivät tuota tarpeeksi kyynelnestettä tai se haihtuu liian nopeasti. Yleensä vaiva ei kuitenkaan ole vakava.
Lue lisääJohtuvat joko kuivasilmäoireista tai kyyneltien tukoksesta ja voivat aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta silmissä ja näön sumentumista.
Lue lisää