Hajataittoisuus

Hajataittoisuus tarkoittaa epäsäännöllisen muotoisen sarveiskalvon aiheuttamaa näön epätarkkuutta. Alla kerromme lisää sen syistä, oireista ja hoitokeinoista.

Mitä hajataittoisuus on?

Hajataittoisuus on suhteellisen yleinen näköön liittyvä vaiva. Se tarkoittaa yleensä epäsäännöllisestä sarveiskalvon muodosta johtuvaa näön epätarkkuutta. Tarkka näkö vaatii valon tarkentumista yhteen pisteeseen silmän takaosassa.

Yleensä hajataittoisuus johtuu siitä, että sarveiskalvo tai linssi, tai joskus molemmat, ei ole täysin pallomainen vaan kaartuu epäsäännöllisesti eri suuntiin. Valo kohdistuu silloin silmän takaosassa sijaitsevalla valoherkällä verkkokalvolla useaan eri kohtaan, minkä seurauksena sen muodostama kuva on sumea tai vääristynyt.

Hajataittoisuuden tyypit

Hajataittoisuutta on useita eri tyyppejä, joiden ymmärtäminen voi auttaa oikean hoitomuodon valinnassa. Niitä ovat:

  • Sarveiskalvoperäinen hajataittoisuus: johtuu silmän kirkkaan etupinnan, eli sarveiskalvon epäsäännöllisestä muodosta. Epäsäännöllisestä muodosta johtuen valo hajoaa verkkokalvolla, jolloin sen muodostama kuva on epätarkka tai vääristynyt.

  • Mykiöperäinen hajataittoisuus: tarkoittaa silmän sisällä olevan linssin muodon epäsäännöllisyydestä johtuvaa hajataittoisuutta. Vaikka sarveiskalvo on säännöllisen muotoinen, ei valo kohdistu linssin muodosta johtuen verkkokalvolla oikein, ja siksi näön vääristymä muistuttaa sarveiskalvotyyppistä hajataittoisuutta.

  • Myooppinen hajataittoisuus: toinen tai molemmat silmän pääleikkaussuunnista on likitaitteinen eli taittaa valoa verkkokalvon eteen.

  • Hyperopinen hajataittoisuus: toinen tai molemmat silmän pääleikkaussuunnista taittaa valoa verkkokalvon taakse ollen kaukonäköinen.

  • Sekatyyppinen hajataittoisuus: toinen pääleikkaussuunista on likinäköinen ja toinen kaukonäköinen. Tällöin näkö on epätarkka sekä lähi‑ että kaukoetäisyyksille.

Oman hajataittoisuustyypin ymmärtämisestä voi olla hyötyä näönkorjaustavan valinnassa. Niitä ovat silmälasit, piilolinssit tai silmäkirurgia.

Hajataittoisuuden ja likinäköisyyden ero

Hajataittoisuus ja likinäköisyys ovat molemmat yleisiä näköä sumentavia taittovirheitä. Ne poikkeavat kuitenkin toisistaan.

Hajataittoisuuden aiheuttaa epäsäännöllisen muotoinen sarveiskalvo tai linssi, mikä johtaa valon hajoamiseen ja näön sumenemiseen tai vääristymiseen millä tahansa etäisyydellä.

Likinäköisyys (eli myopia) saa kaukana olevat kohteet näyttämään epäselviltä, kun taas lähellä olevat kohteet näkyvät selvinä. Sen syynä taas on pidentynyt silmämuna tai liian kaareva sarveiskalvo, joiden takia valo kohdistuu yhteen pisteeseen, mutta verkkokalvon eteen.

Hajataittoisuuden syitä

Yleensä hajataittoisuuden syyt ovat synnynnäisiä ja perinnöllisiä, mutta se voi johtua myös muista syistä:

  • Synnynnäinen hajataittoisuus: hajataittoisuus on yleensä synnynnäinen ominaisuus ja yleisempi alipainoisilla ja ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla. Sen syytä ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti se on geneettinen ja usein periytyvä.

  • Kehitykselliset tekijät: vaikka hajataittoisuus voi kadota iän myötä, voi se myös ilmaantua lapsen kasvaessa. Silmän sarveiskalvon kehittyessä sen muoto voi muuttua hajataittoisuutta aiheuttavaksi.

  • Sarveiskalvon kartiorappeuma: myös keratokonuksena tunnettu silmäsairaus aiheuttaa usein merkittävää hajataittoisuutta. Sen edetessä sarveiskalvo ohenee ja pullistuu ulospäin kartiomaisesti aiheuttaen hajataittoisuutta ja muita näköongelmia.

  • Silmäkirurgia: tietyt silmäkirurgiset toimenpiteet, kuten kaihileikkaus, voivat muuttaa sarveiskalvon muotoa ja hajataittoisuutta.

  • Silmävamma: silmän vaurioituminen voi arpeuttaa tai muuttaa sarveiskalvon muotoa aiheuttaen hajataittoisuutta.

  • Sarveiskalvon arpikudos: infektioiden tai haavaumien aiheuttama sarveiskalvon arpeutuminen voi vääristää sen muotoa ja aiheuttaa hajataittoisuutta.

  • Piilolinssit: tiettyjen, erityisesti kovien piilolinssien väärä tai liiallinen käyttö voi muuttaa sarveiskalvon muotoa väliaikaisesti ja aiheuttaa hajataittoisuutta. Usein se menee kuitenkin ohi kun linssien käyttö lopetetaan ja silmiä hoidetaan asianmukaisesti.

Lievää hajataittoisuutta on useimmilla liki‑ tai kaukonäköisillä, sillä harvoin silmät ovat täysin symmetriset. Näkö myös muuttuu iän myötä monista eri syistä, ja juuri siksi silmien säännöllinen tutkiminen on tärkeää.

Hajataittoisuuden oireet

Epätarkan näön lisäksi hajataittoisuus voi aiheuttaa monia muita oireita. Ne voivat vaihdella hajataittoisuuden määrästä ja sen hoitotavasta riippuen. Jos hajataittoisuutta korjataan silmälaseilla, on se useammin oireeton kuin henkilöllä, joka ei käytä silmälaseja.

Hajataittoisuuden yleisimpiä oireita ovat:

  • Päänsärky: silmien tarkentamisen vaatima ylimääräinen ponnistelu voi aiheuttaa toistuvaa päänsärkyä.

  • Siristely: hajataittoisuudesta kärsivä siristelee usein tavallista enemmän yrittäessään nähdä paremmin.

  • Väsymys: hajataittoisuus rasittaa silmiä, joten siitä kärsivät voivat olla tavallista useammin väsyneitä, erityisesti näölle vaativien tehtävien, kuten lukemisen jälkeen.

  • Silmien rasittuminen: näön epätarkkuudesta johtuva ponnistelu voi rasittaa silmiä, erityisesti pitkäaikaisissa tehtävissä, kuten näyttöpäätetyöskentelyssä tai kauas katsoessa.

  • Hämäränäön heikentyminen: hajataittoisuus voi tehdä hämärässä tai pimeässä näkemisestä erityisen hankalaa, jolloin esimerkiksi pimeässä ajaminen ei välttämättä ole enää turvallista.

On tärkeää käydä näöntutkimuksessa, jos huomaat itselläsi näitä oireita. Näönhuollon ammattilainen voi todeta hajataittoisuuden näöntutkimuksen yhteydessä ja suositella sopivia hoitomuotoja.

Hajataittoisuuden toteaminen

Jos näkösi huolettaa ja epäilet kärsiväsi hajataittoisuudesta tai jostain muusta silmäoireesta tai ‑vaivasta, kannattaa tulla käymään meillä mahdollisimman pian. Optikkomme voivat arvioida silmiesi tilan ja suositella asianmukaista näönkorjausta tai jatkohoitoa.

Tehokkain tapa todeta hajataittoisuus on näöntutkimus. Sen aikana voit jutella optometristin kanssa näköösi liittyvistä huolenaiheista.

Näöntutkimuksen alussa tehtäviin mittauksiin kuuluu mm. automaattinen taittovirheen arviointi, jonka aikana silmiesi muoto ja tarkennuskyky mitataan katsoessasi valopistettä. Mittauksen aikana laite arvioi, kohdistuuko silmästä takaisin heijastuva valo epätasaisesti, mikä voi olla merkki hajataittoisuudesta.

Optometristi tarkistaa myös silmien terveydentilan eri testien avulla. Esimerikiksi skiaskooppi on pieni, kädessä pidettävä instrumentti, jonka silmään kohdistaman valonsäteen perusteella voidaan todeta hajataittoisuus ja sen määrä.

Optikko voi tutkia hajataittoisuutta myös Jacksonin ristisylinteritestillä, jossa tutkittava valitsee kahdesta linssivaihtoehdosta sen, joka saa pisteet tai kirjaimet näyttämään selvemmiltä (molemmat saattavat silti näyttää epäselviltä). Monta kertaa toistettuna se auttaa optikkoa määrittämään oikean voimakkuuden hajataittoisuuden korjaamiseen.

Kun hajataittoisuus on todettu, voi optikko suositella sinulle sopivaa ratkaisua näönkorjaukseen.

Hajataittoisuuden mahdolliset riskit

Hajataittoisuus on ensisijaisesti taittovirhe eikä silmäsairaus.

Sen hoitamatta jättäminen voi kuitenkin aiheuttaa muita silmäoireita:

  • Laiska silmä (amblyopia): vain yhdessä silmässä esiintyvä hajataittoisuus voi johtaa laiskan silmän kehittymiseen. Se koskee erityisesti lapsia, sillä aivot suosivat tervettä silmää varhaisessa kehitysvaiheessa. Käy siis lapsesi kanssa näöntutkimuksessa mahdollisimman varhain, jotta hän varmasti näkee hyvin.

  • Hajataittoisuuden oireet, kuten silmien rasittuminen, päänsärky ja heikko näkö voivat lisääntyä, jos hajataittoisuutta ei todeta ja hoideta.

Hajataittoisuuden hoito

Hajataittoisuus voidaan monissa tapauksissa korjata helposti silmälasien, erityisten piilolinssien tai silmäkirurgian avulla:

  • Silmälasit: silmälaseilla korjataan yleensä säännöllistä hajataittoisuutta (sarveiskalvon muodon epäsäännöllisyydestä johtuvaa). Hajataittoa korjaavilla silmälaseilla näet selvemmin ja tarkemmin.

  • Piilolinssit: epäsäännöllinen hajataittoisuus, jossa sarveiskalvo on epätasainen ja monin tavoin kaareva, saattaa johtua esimerkiksi silmävammasta tai sarveiskalvon kartiorappeumasta eli kartiopullistumasta. Piilolinssit voivat olla silloin paras keino tasoittaa silmän pinnan epätasaisuutta ja parantaa näköä.

    Toorisissa pehmeissä piilolinsseissä on lisävoimakkuus reseptissä määritellyssä kohdassa linssiä ja niitä voi käyttää tavallisten piilolinssien tavoin. Specsaversilla on useita erilaisia ​​toorisia piilolinssejä hajataittoisuuden korjaamiseen, kuten Acuvue Oasys for astigmatism.

    Myös happea läpäisevillä kovilla piilolinsseillä voi korjata sekä tavallista että epäsäännöllistä sarveiskalvon hajataittoisuutta. Voimakkaammasta tavallisesta tai epäsäännöllisestä hajataittoisuudesta kärsivä voi hyötyä niiden jäykkyydestä.

    Lue lisää hajataittoisuutta korjaavista piilolinsseistä oppaastamme.

  • Silmäkirurgia: Silmän laserleikkaus muokkaa sarveiskalvoa eli silmän pintaa laserin avulla. Vaikka emme tarjoa tätä toimenpidettä, olemme koonneet tämän oppaan eri hoitomuotoja harkitseville.

Oikean hajataittoisuuden hoitomuodon valinta riippuu monesta tekijästä, kuten hajataittoisuuden määrästä, elämäntyylistä, iästä, silmien yleisestä terveydentilasta ja omista mieltymyksistä. Optikkomme vastaavat mielellään kysymyksiisi ja opastavat sinua valinnassasi.

Hajataittoisuus on yleistä ja omaan elämäntyylin sopiva tapa

Useimmat hajataittoisuudesta kärsivät käyttävät joko silmälaseja tai piilolinssejä. Optikko auttaa sinua valitsemaan itsellesi parhaan vaihtoehdon.

Voiko hajataittoisuutta estää?

Hajataittoisuuden kehittymistä ei välttämättä voi estää. Se johtuu yleensä silmän sarveiskalvon tai linssin muodon epäsäännöllisyydestä, mikä usein on synnynnäinen ja perinnöllinen ominaisuus.

Voit kuitenkin ylläpitää hyvää silmäterveyttä ja yrittää pitää hajataittoisuuden kehittymisen minimissä mm. näillä keinoilla:

  • Säännölliset näöntutkimukset.

  • Suojavarustuksen käyttäminen toimissa, jotka voivat olla silmille vahingollisia ja aiheuttaa hajataittoisuutta aiheuttavia vammoja.

Vaikka silmien terveyttä voi vaalia näillä keinoilla, eivät ne vaikuta hajataittoisuuden perinnöllisyyteen.

Yhteenveto

Hajataittoisuus on yleinen silmien taittovirhe, jonka vuoksi näkö on epätarkka ja silmät voivat rasittua ja tuntua epämukavilta. Hoitamattomana se voi myös joissain tapauksissa aiheuttaa muita silmäoireita.

Säännölliset näöntutkimukset ovat tärkein tapa havaita hajataittoisuus ja saada parasta opastusta sen hoitoon. Käy siis lähimmässä Specsavers‑myymälässä kysymässä lisää.

UKK

https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/5QrRRZd5bQIldWHUzD7VQc/07b6927cee8f2ca447a75ec67450cf0a/FI.jpg

Oskari Lehvonen

Professional Advancement Manager

Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 optometristiksi ja vuonna 2020 norjalaisesta korkeakoulusta kliinisen optometrian maisteriksi valmistunut Oskari on optometristi, jolla on monipuolista kokemusta sekä optikkoliikkeessä että silmäsairaalassa työskentelystä. Silmäsairaalassa Oskari keräsi asiantuntemusta mm. refraktiivisesta kirurgiasta, kuivasilmäisyydestä ja erilaisista silmäsairauksista. Tällä hetkellä hän on Specsaversin johtava optometristi ja vastaa kliinisten palveluiden kehittämisestä ja laadusta.

Muita oppaita ja artikkeleita

  • Myopia

    Myopia eli likinäköisyys on yleinen taittovirhe, joka aiheuttaa näön epätarkkuutta kauas katsoessa.

    Lue lisää
  • Konjunktiviitti

    Silmän sidekalvon eli silmän pintakerroksen ja silmäluomen sisäpinnan tulehdus.

    Lue lisää
  • Kaihi

    Kaihi on maailmanlaajuisesti merkittävin syy näön heikkenemiseen.

    Lue lisää

Lue lisää

  • Kaikki silmäoireet

    Lue lisää silmäoireista

    Katso kaikki
  • Varaa aika

    Varaa näöntutkimus lähimmästä myymälästä

    Varaa aika
  • Tietoa näöntutkimuksistamme

    Tämä on hyvä tietää silmien tutkimuksista

    Lue lisää