Näön heikkeneminen ja dementia – löytyykö yhteys?

Näkö auttaa pitämään aivot aktiivisina, ja hoitamaton näkökyvyn heikkeneminen voi lisätä dementiariskiä.

Näkö ja aivoterveys

Ajattelemme usein näköä asiana, joka vain auttaa meitä liikkumaan ympäröivässä maailmassa. Mutta sen rooli on tätä laajempi. Näkömme kytkeytyy tiiviisti siihen, miten aivot pysyvät vireinä ajan myötä, ja hoitamaton näön heikkeneminen on yhteydessä suurentuneeseen dementiariskiin.

Dementia on kattotermi sairauksille, jotka vaikuttavat muistiin, ajatteluun ja arjen sujumiseen. Dementia kehittyy vähitellen, ja siihen vaikuttaa perimän, elintapojen ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhdistelmä.

Selkeä mutta monitahoinen yhteys

Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti yhteyden näön heikkenemisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen välillä, mutta suhde ei ole yksiselitteinen.

Tutkimusten mukaan heikentynyt näkö on yhteydessä noin 40–60 prosenttia suurempaan dementiariskiin. Tutkimukset osoittavat myös, että kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen riski on kohonnut silloinkin, kun iän, koulutustason, verisuonisairauksien, masennuksen ja fyysisen aktiivisuuden kaltaiset tekijät on otettu huomioon1.

"Tärkeää on, että yhteys säilyy silloinkin, kun huomioidaan monet muut tunnetut riskitekijät", sanoo Oskari Lehvonen, johtava optikko Specsaversilta.

Toisin sanoen, näön heikentyminen on yksi monista tekijöistä, jotka lisäävät dementiariskiä. Yksinään se ei ratkaise, kehittyykö jollekin dementia, mutta se on silti merkittävä ja itsenäinen osa kokonaisriskiä.

https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/3u685cxqOvS0vkImH8YBWe/6fd1510e67a525a0f621e03771cfe19c/quote-marks.png

Oskari Lehvonen

Specsaversin johtava optikko

"Jos näet liian vähän, aivosi eivät aktivoidu yhtä paljon. Aivojen aktiivisuus voi jopa laskea."

Miksi näkö on aivoille tärkeää

Se, miksi näkö on niin tärkeässä roolissa, liittyy läheisesti siihen, miten aivot toimivat. Suuri osa käsittelemästämme tiedosta tulee silmien kautta, ja kun sitä on vähemmän, aivot saavat vähemmän virikkeitä.

"Jos näet liian vähän, et saa aivoissasi samaa aktivaatiotasoa. Se voi osaltaan vaikuttaa aivojen toimintaan", sanoo Oskari Lehvonen.

Näön heikkeneminen voi samalla vaikuttaa siihen, miten ihminen elää arkeaan ja kuinka luontevasti hän toimii ympäristössään. Näön heikkeneminen voi johtaa vähentyneeseen aktiivisuuteen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Molemmat kytkeytyvät kognitiiviseen heikkenemiseen ja dementiaan.

"Kaikenlainen eristäytyminen lisää dementiariskiä. Kysymys kuuluu, johtuuko se itse näöstä vai heikentyneen näön seurauksista. Käytännössä ne liittyvät tiiviisti toisiinsa", hän selittää.

Silmät voivat kertoa myös aivojen terveydestä

Silmät tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella terveyttämme. Verkkokalvo on osa keskushermostoa, mikä tarkoittaa, että voimme havaita muutoksia, jotka voivat kertoa siitä, mitä aivoissa tapahtuu.

"Se on ainoa paikka, josta voi katsoa aivoihin avaamatta mitään. Kun tarkastelemme verkkokalvoa, saatamme nähdä muutoksia, jotka liittyvät kohonneeseen riskiin sairastua neurologisiin sairauksiin, myös dementiaan", sanoo Oskari Lehvonen.

Silmävaivat, joita kannattaa tarkkailla

Harmaakaihi

Kaihi on yleisin näön heikkenemistä aiheuttava silmäsairaus maailmassa. Se saa silmän mykiön samentumaan, mikä heikentää kontrasteja ja näöntarkkuutta sekä rajoittaa näköhavainnon laatua.

"Näet selkeiden kontrastien ja värien sijaan enemmän harmaan sävyjä. Vähentynyt näköinformaatio on yhdistetty suurempaan kognitiivisten toimintojen heikkenemisen riskiin", Lehvonen selittää.

Hyvä uutinen on, että harmaakaihia voidaan hoitaa tehokkaasti leikkauksella. Tutkimusten mukaan näön paraneminen kaihileikkauksella voi auttaa pienentämään tulevaa dementiariskiä parantamalla visuaalista stimulaatiota, aktiivisuustasoa ja elämänlaatua (Viite 1).

Hoidon viivästyminen voi kuitenkin aiheuttaa seurauksia.

"Jos elät vuoden tai kaksi heikentyneen näön kanssa odottaessasi leikkausta, et saa näitä vuosia takaisin", hän sanoo.

Glaukooma

Glaukooma on silmäsairaus, jossa silmän hermosäikeet vaurioituvat, usein kohonneen silmänpaineen vuoksi. Glaukooma kehittyy hitaasti ja usein ilman varhaisia oireita, minkä vuoksi ihmisten on hyvin vaikea huomata sitä.

"Se kehittyy hyvin hitaasti, eikä sitä aluksi huomaa. Siksi säännölliset näöntutkimukset ovat niin tärkeitä", Lehvonen sanoo.

On myös hyvä muistaa, että kaikki näköongelmat eivät johdu sairaudesta. Vakavammissa tapauksissa jo pelkkä näön korjaamatta jättäminen voi vaikuttaa arkeen.

Silmälasien puutteesta johtuva vakavasti heikentynyt näkö voi vaikuttaa samalla tavoin. Jos näkö on niin heikko, että se rajoittaa arjessa toimimista, aivojen aktiivisuus ja virikkeet vähenevät, mikä voi osaltaan lisätä dementiariskiä.

"Jos näkösi on hyvin heikko eikä sitä korjata, saatat vähentää liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Sosiaalinen eristäytyminen on itsessään dementian riskitekijä”, Lehvonen selittää."

Miksi varhainen toteaminen on tärkeää

Näön heikkeneminen ei suoranaisesti aiheuta dementiaa, mutta se tunnistetaan yhä useammin tärkeäksi ja mahdollisesti hoidettavissa olevaksi riskitekijäksi. Käyttäytymisen muutokset, kuten vetäytyminen tai passiivisemmaksi muuttuminen, voivat joskus liittyä näköongelmiin. Tällä on väliä, koska sosiaalinen eristäytyminen on itsessään yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.

“Jos huomaat jonkun läheisesi tekevän aiempaa vähemmän asioita, kannattaa pohtia, mistä muutos johtuu. Onko kyse näöstä, kuulosta tai liikkumisesta? Moniin näistä asioista voidaan vaikuttaa”, Oskari Lehvonen sanoo.

Säännölliset näöntutkimukset ovat yksinkertainen mutta tärkeä osa silmien terveydestä huolehtimista. Specsaversin optikot ovat koulutettuja näön ja silmien terveyden ammattilaisia. He voivat havaita tutkimuksessa viitteitä mahdollisista silmäsairauksista ja tarvittaessa ohjata asiakkaan jatkotutkimuksiin.

https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/5QrRRZd5bQIldWHUzD7VQc/07b6927cee8f2ca447a75ec67450cf0a/FI.jpg

Oskari Lehvonen

Specsaversin johtava optikko

Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 optometristiksi ja vuonna 2020 norjalaisesta korkeakoulusta kliinisen optometrian maisteriksi valmistunut Oskari on optometristi, jolla on monipuolista kokemusta sekä optikkoliikkeessä että silmäsairaalassa työskentelystä. Silmäsairaalassa Oskari keräsi asiantuntemusta mm. refraktiivisesta kirurgiasta, kuivasilmäisyydestä ja erilaisista silmäsairauksista. Tällä hetkellä hän on Specsaversin johtava optometristi ja vastaa kliinisten palveluiden kehittämisestä ja laadusta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Milloin on aika mennä näöntutkimukseen?

    Säännöllinen näöntutkimuksessa käyminen on tärkeää jokaiselle, sillä monet silmäsairaudet ovat aluksi oireettomia.

    Lue lisää
  • Mitä teemme, jos havaitsemme merkkejä silmäsairaudesta?

    Jos näöntutkimuksen yhteydessä havaitaan merkkejä silmäsairauksista, ohjaamme sinut tarvittaessa eteenpäin silmä‑ tai yleislääkärille.

    Lue lisää
  • Miksi muut huomaavat näön muutoksesi ensin

    Ihmiset mukauttavat tottumuksiaan, kun näkö muuttuu. Opi tunnistamaan hienovaraiset merkit, jotka perhe ja ystävät huomaavat ensimmäisenä.

    Lue lisää

Viite 1: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10248513/

Viite 2: https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140‑6736%2824%2901296‑0/abstract