Miten päänsärky ja näkö voivat liittyä toisiinsa?

Päänsärky on monia vaivaava, yleinen ongelma. Joskus se on oire näköön liittyvistä haasteista. Lue, milloin ne voivat liittyä toisiinsa.

Päänsärky on yksi yleisimmistä terveyshuolista niin aikuisilla kuin lapsillakin.

Useimmiten päänsärky on lievää ja sen laukaisija on esimerkiksi stressi, jokin ruoka‑aine, alkoholi tai väsymys.

Joskus päänsärky voi kuitenkin olla merkki näköön liittyvistä ongelmista, sanoo Oskari Lehvonen, Specsaversin johtava optometristi.

“Päänsärky voi johtua monesta eri syystä. Moni etsii syitä omasta toiminnasta tai elintavoista erityisesti silloin, kun päänsärystä ei juurikaan ole kärsinyt aiemmin. Sen aiheuttajaksi voi epäillä stressiä, huonoa työergonomiaa tai vaikka omaa sänkyä. Sitä miettii, mitä voisi tehdä paremmin, mutta aina ei ole kyse siitä. Se voi olla myös yhteydessä näköön liittyviin ongelmiin,” Lehvonen sanoo.

Mitkä silmäongelmat voivat aiheuttaa päänsärkyä?

Useimmiten päänsäryn aiheuttaa silmien rasittuminen, Lehvonen kertoo.

Silmät ovat yhteydessä hermostoon ja silmien rasitus voi aiheuttaa kipua samalla tavalla kuin rasitus muuallakin kehossa. Koska silmät sijaitsevat päässä, aiheuttaa rasitus yleensä kipua silmien takana, mutta kipu voi tuntua muuallakin. Heti silmän takana sijaitsee hermokeskus. Jos silmää ympäröivät lihakset ovat jäykkiä ja kipeitä, voivat ne aiheuttaa hermopainetta, joka laukaisee päänsäryn.

Jos sinulla on korjaamatonta taittovirhettä, kuten kaukonäköisyyttä tai hajataittoisuutta, voi se olla päänsäryn taustalla. Silloin silmän lihaksilta vaaditaan ponnistelua tarkan näkymän muodostamiseksi.

Saatat pystyä elämään korjaamattoman taittovirheen kanssa joitakin päiviä, kuukausia tai jopa vuosia, mutta pienten lihasten jatkuva kuormittaminen aiheuttaa samanlaista ylirasitusta kuin liian rasittava liikunta, ja johtaa lopulta kipuun. Näköhermo on myös yhteydessä pään muihin osiin, joten silmän lihasten ylirasitus voi ärsyttää koko hermostoa ja sen myötä muita lihaksia.

“Taittovirhe pakottaa siristelemään, jotta näkee riittävän hyvin, mikä kuormittaa otsalihaksia. Otsalihakset taas ovat yhteydessä niskalihaksiin, ja lopulta rasitus leviää ja aiheuttaa päänsäryn”, Lehvonen sanoo.

Millainen päänsärky voi vaikuttaa näköön?

Tavallinen päänsärky ei yleensä vaikuta näköön.

Migreeniä voi kuitenkin edeltää aura, jota seuraa voimakas päänsärky.

Migreeniauraksi kutsuttavia oireita voivat olla esimerkiksi siksak‑kuviot, hohtavat tai värilliset valot, tai välkkyvät tai tuikkivat valot näkökentän toisella puolella.

Aura voi esiintyä myös ilman siihen liittyvää päänsärkyä. Okulaarinen migreeni on lähinnä näköoireina esiintyvä migreenityyppi, jonka aikana näkökenttä voi kadota osittain toisesta silmästä muutaman minuutin ajaksi.

Migreenin toimintatapa ei ole aivan selvä. Yhtenä mahdollisena syynä pidetään muutoksia aivojen serotoniinipitoisuuksissa. Aiemmin migreenin pääsyyksi epäiltiin aivojen verenkiertohäiriötä, mutta uusimman tutkimuksen mukaan se ei laukaise kohtausta, vaikka voikin edistää sitä, Lehvonen sanoo.

“Migreeni voi aiheuttaa näköhäiriöitä. Migreeniin liittyvät näköhäiriöt johtuvat kuitenkin aivojen, ei silmien verenkierron häiriöstä,” hän sanoo.

Kuinka näköön liittyvää päänsärkyä voi ehkäistä?

Kaikki näköongelmat voivat aiheuttaa päänsärkyä. Kauko‑ ja likinäköisyyden yhteydessä se on jopa yleistä, lukuun ottamatta voimakasta likinäköisyyttä, joka ei yleensä aiheuta kipua. Myös ikänäkö voi aiheuttaa päänsärkyä, varsinkin näyttöpääte‑ tai muuta lähityötä tehdessä.

Siksi Lehvosen mukaan jo lievienkin taittovirheiden korjaaminen voi vähentää päänsärkytaipumusta.

“Säännölliset näöntutkimukset ovat päänsäryn ehkäisyn kulmakivi ja oikea taittovirheen korjaus voi vähentää särkyä. Olennaista on kuitenkin ymmärtää päänsäryn syy: johtuuko se näöstä vai muista tekijöistä? Lihasperäisen päänsäryn syy voi olla näkö, jolloin näönkorjaus on tärkeää. Sen sijaan migreenin kaltainen päänsärky voi johtua neurologisista ongelmista, ja silloin on tärkeää käydä lääkärin vastaanotolla,” Lehvonen toteaa.

Aika käydä näöntutkimuksessa?

Anna asiantuntijoidemme auttaa

Lue lisää täältä

Sinua ehkä kiinnostaa myös

Voivatko näköongelmat periytyä?
Näköön liittyvät haasteet voivat periytyä erityisesti silloin, kun niitä on molemmilla vanhemmilla. Lue lisää näköongelmien perinnöllisyydestä täältä.
Lue lisää
Milloin kannattaa käydä näöntutkimuksessa?
Säännölliset näöntutkimukset ovat tärkeä tapa huolehtia silmien terveydestä. Käyntitiheys ja oireet, joita on hyvä seurata, muuttuvat kuitenkin iän myötä.
Lue lisää
Mitä teemme, jos havaitsemme merkkejä silmäsairaudesta?
Jos näöntutkimuksen yhteydessä havaitaan merkkejä silmäsairauksista, ohjaamme sinut tarvittaessa eteenpäin silmä‑ tai yleislääkärille.
Lue lisää