Etsi liike
 Menu

Kolme syytä miksi näöntutkimusta vältellään

Jotkut välttelevät näöntutkimuksessa käymistä, koska tutkimus jännittää jostain syystä. Tässä niistä kolme tavallisinta.

Jotkut pelkäävät neuloja, toiset hammaslääkäriä ja kolmannet välttelevät näöntutkimuksia. Mistä se johtuu?

Specsaversin johtava optikko, Oskari Lehvonen kannustaa kaikkia käymään säännöllisesti näöntutkimuksessa.

“Osa ihmisistä ei miellä näöntutkimuksia yhtä tärkeiksi kuin muita terveystarkastuksia. Minulla on ollut joitakin asiakkaita, jotka ovat tulleet näöntutkimukseen ensimmäistä kertaa vasta kuusikymppisinä. Tilanne voi siinä vaiheessa olla monimutkaisempi kuin tarvitsisikaan”, Oskari sanoo.

Mistä syystä näöntutkimusta yleisimmin vältellään?

1: Tiedon puute

Oskarin mukaan tärkein syy siihen, että näöntutkimuksessa ei käydä säännöllisesti on tiedon puute. "Tutkimuksen merkitystä ei tiedetä", hän sanoo.

Silmien säännöllinen tutkiminen on tärkeää, sillä jotkut silmäsairaudet ovat alkuvaiheessaan oireettomia. Siten oma kokemus ei aina kerro kaikkea silmien hyvinvoinnista.

“Löydämme vakavia silmäsairauksia sattumalta, sillä monet niistä ovat alkuun oireettomia. Ei siis kannata luottaa pelkästään omiin tuntemuksiin. Näöntutkimuksessa käyminen säännöllisesti läpi elämän on paras hyvinvointiteko silmille ja näkökyvylle”, Oskari sanoo.

American Optometric Association on listannut tyypillisimmät oireet, joista on hyvä olla tietoinen eri elämänvaiheissa. Jos tunnistat niistä itsesi tai perheenjäsenesi, on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen.

0‑2‑vuotiaat

  • Runsas kyynelten eritys voi johtua tukkeutuneista kyynelkanavista.

  • Punaiset tai rähmäiset silmäluomet voivat olla merkki silmätulehduksesta.

  • Jatkuva silmien uudelleenkohdistaminen voi olla merkki silmän lihasten hallinnan ongelmista.

  • Voimakas valoherkkyys voi viitata kohonneeseen silmänpaineeseen.

  • Toispuoleinen siristely tai muu eriparinen silmien liike voi johtua karsastuksesta tai laiskasta silmästä.

  • Valkoinen pupilli voi olla merkki harvinaisesta silmäsyövästä.

6‑18 ‑vuotiaat

  • Lapsi valittaa, että silmät tuntuvat epämukavilta tai väsyneiltä.

  • Toistuva silmien hankaus tai räpyttely.

  • Heikko keskittymiskyky.

  • Lukemisen ja muun lähietäisyydellä tapahtuvan toiminnan välttely.

  • Toistuva päänsärky.

  • Toisen silmän peittäminen.

  • Pään kallistaminen toiselle puolelle.

  • Luettavan tuominen hyvin lähellä kasvoja.

  • Toisen silmän kääntyminen sisään tai ulos.

  • Kahtena näkeminen eli kaksoiskuvat.

  • Vaikeus löytää oikea rivi lukiessa.

  • Vaikeus muistaa luetun sisältö.

19‑40 ‑vuotiaat

  • Arat tai väsyneet silmät.

  • Kutina tai polttava tunne silmissä.

  • Valoherkkyys.

  • Kuivat tai vuotavat silmät.

  • Päänsärky.

  • Vaikeus tarkentaa.

41‑60 ‑vuotiaat

  • Heikentynyt lähinäkö (lukeminen ja päätetyöskentely).

  • Päänsärky työskentelyn jälkeen.

  • Lisävalon tarve.

  • Vastaantulevien autojen valot häikäisevät.

  • Heikentynyt värinäkö.

  • Silmien kuivuus ja ärtyneisyys.

Yli 60‑vuotiaat

  • Keskeisen näön heikentyminen.

  • Samea tai muuten epätarkka näkö.

  • Lisääntynyt valoherkkyys.

  • Värien katoaminen.

  • Vuotavat silmät.

  • Näön reuna‑alueiden heikentyminen.

2: Diagnoosin pelko

Toinen yleinen syy näöntutkimuksen välttämiseen on Oskarin mukaan diagnoosin pelko.

Varsinkin ikääntyneemmät saattavat venyttää tutkimukseen menemistä, koska pelkäävät menettävänsä sen seurauksena ajokortin tai saavansa huonoja uutisia.

“Pelko tai jännitys tällaisissa tilanteissa on hyvin ymmärrettävää. Meille asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeää, ja henkilökuntamme on kouluttautunut kohtaamaan näitäkin tunteita ja tilanteita”, Oskari kertoo.

Kannattaa siis tulla tutkimukseen, vaikka pelkäisitkin saavasi huonoja uutisia, sillä ilman asianmukaista hoitoa tilanne voi pahentua entisestään.

“Jos emme voi ratkaista asiaa itse, ohjaamme oikeaan suuntaan hoitopolulla”, Oskari sanoo.

Jos optikko ei pysty auttamaan ongelmassasi, hän ohjaa sinut silmälääkärille lisätutkimuksiin. Useimmissa liikkeissämme onkin myös silmälääkärin vastaanotto.

Lue lisää näöntutkimuksistamme

Anna asiantuntijamme auttaa

Lue lisää

3: Suorituspaine

Oskarin mukaan kolmas yleinen syy näöntutkimuksen lykkäämiseen on suorituspaine tai epäonnistumisen pelko.

“Monet uskovat, että näöntutkimuksen tulos riippuu siitä, miten he itse suoriutuvat. Mutta se ei pidä paikkaansa varsinkaan enää. Asiakkaan kokemus on tärkeä, mutta optikko voi suorittaa tutkimuksen ja saada tulokset myös ilman sitä”, Oskari sanoo.

Nykyisin teknologia on kehittynyt niin pitkälle, että sen avulla optikko voi tehdä mittaukset ja antaa arviot itsenäisesti. Näön voimakkuuden määritys voidaan tehdä mittauslaitteiden antamien lukemien perusteella, ja siksi oma kokemus on menettänyt merkitystään.

“Rimaa kannattaa siis laskea ja mennä näöntutkimukseen. Sinun ei tarvitse pelätä tekeväsi virheitä”, Oskari sanoo.

https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/5QrRRZd5bQIldWHUzD7VQc/07b6927cee8f2ca447a75ec67450cf0a/FI.jpg

Oskari Lehvonen

Specsaversin johtava optikko

Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 optometristiksi ja vuonna 2020 norjalaisesta korkeakoulusta kliinisen optometrian maisteriksi valmistunut Oskari on optometristi, jolla on monipuolista kokemusta sekä optikkoliikkeessä että silmäsairaalassa työskentelystä. Silmäsairaalassa Oskari keräsi asiantuntemusta mm. refraktiivisesta kirurgiasta, kuivasilmäisyydestä ja erilaisista silmäsairauksista. Tällä hetkellä hän on Specsaversin johtava optometristi ja vastaa kliinisten palveluiden kehittämisestä ja laadusta.

Lue lisää näöntutkimuksistamme

  • Milloin on aika mennä näöntutkimukseen?

    Säännöllinen näöntutkimuksessa käyminen on tärkeää jokaiselle, sillä monet silmäsairaudet ovat aluksi oireettomia.

    Lue lisää

  • Kuivasilmäisyys on maailmanlaajuinen ongelma:

    Vuotavat tai ärtyneet silmät? Et ole yksin. Silmien kuivuus on lisääntyvä ongelma, mutta näin sitä voi ehkäistä ja hoitaa.

    Lue lisää

  • Onko silmälaseille ja piilolinsseille eri näöntutkimus?

    Lyhyesti vastattuna ei. Tutkimuksessa kerättyjä tietoja käytetään tutkimuksen jälkeen kuitenkin eri tavoin.

    Lue lisää