Silmälasit aivotärähdyksen jälkeen

Miten aivotärähdys voi vaikuttaa näköön

Aivotärähdys on lievä aivovamma, joka häiritsee tilapäisesti aivojen normaalia toimintaa ja aiheutuu tyypillisesti päähän kohdistuvasta iskusta. Oireita voivat olla päänsärky, huimaus, väsymys ja joissakin tapauksissa muistikatkos tai lyhytkestoinen tajunnanmenetys.

Koska näkö on tiiviisti yhteydessä aivoihin, aivotärähdys voi vaikuttaa myös siihen, miten näköinformaatiota käsitellään. Näkeminen ei tapahdu pelkästään silmissä, vaan kyse on monimutkaisesta neurologisesta prosessista. Silmät vastaanottavat näköinformaatiota, jonka aivot käsittelevät ja tulkitsevat. Verkkokalvolta lähtevät hermoradat kulkevat aivojen laajojen alueiden läpi ennen kuin ne saavuttavat näkökeskukset.

Tämän seurauksena aivotärähdys voi aiheuttaa oireita, kuten näköväsymystä, tarkentamisvaikeuksia ja lisääntynyttä valonarkuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tarkentamisvaikeudet ja silmien yhteistoiminnan ongelmat kuuluvat yleisimpiin aivotärähdyksen ja muiden traumaperäisten aivovammojen jälkeisiin näköoireisiin ^(Lähde 1).

Joissakin tapauksissa silmälasit voivat auttaa lievittämään näitä oireita.

Ei hoitoa, vaan oireiden lievitystä.

Aivotärähdyksestä toipumista ohjaa yleislääkäri, joka vastaa diagnoosista, kokonaisarvioinnista ja toipumisen ohjauksesta.

Silmälasit eivät hoida taustalla olevaa aivovammaa, mutta ne voivat vähentää silmien rasitusta oireilevilla.

"Jos sinulla on aivotärähdyksen jälkeen vaikeuksia nähdä lähelle tai tarkentaa yhteen kohtaan pitkään, silmälasit voivat auttaa lievittämään näitä oireita. On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät silmälasit hoida itse aivotärähdystä. Silmälasit lievittävät oireita sillä välin kun aivot toipuvat", kertoo Oskari Lehvonen, johtava optikko Specsaversilta.

Näköoireet voivat lievittyä toipumisen myötä, ja myös silmälasien tarve voi muuttua.

Miten silmälasit voivat tukea näkömukavuutta

Aivotärähdyksen jälkeen näköoireet liittyvät tyypillisesti siihen, miten aivot käsittelevät näköinformaatiota. Siksi tuki keskittyy rasituksen vähentämiseen ja näkemisen mukavuuden parantamiseen.

Jos lähelle tarkentaminen on aivotärähdyksen jälkeen vaikeaa, silmälaseista voi joissakin tapauksissa olla apua. Ne voivat esimerkiksi vähentää tarkentamiseen tarvittavaa ponnistelua lukiessa tai näyttöä käytettäessä.

Valonarkuus on toinen yleinen aivotärähdyksen oire. Värjätyt tai kevyesti suodattavat linssit voivat tehdä näköympäristöistä siedettävämmiksi vähentämällä häikäisyä ja pehmentämällä kontrastia.

"Jos koet valonarkuutta aivotärähdyksen jälkeen, voimme auttaa oikeanvärisillä linsseillä. Niiden ei tarvitse olla yhtä tummat kuin aurinkolasit. Tarkoitus on tehdä valosta miellyttävämpää", Lehvonen sanoo.

Joissakin tilanteissa jopa pienet muutokset näönkorjauksessa voivat tuntua selvästi. Tämä johtuu siitä, että näköjärjestelmä voi olla aivotärähdyksen jälkeen herkempi.

Yksilöllinen lähestymistapa

Kaikki aivotärähdyksen saaneet eivät tarvitse silmälaseja tai muuta näön tukea. Tarve riippuu oireista ja siitä, miten näkö toimii aivotärähdyksen jälkeen.

Optikko voi kartoittaa näköoireita ja tutkia esimerkiksi lähelle tarkentamista ja silmien yhteistoimintaa.

”Jos lähelle näkemisessä on vaikeuksia, voimme tutkia, mistä ne voisivat johtua. Jos tutkimuksessa ilmenee näönkorjauksen tarvetta, voimme arvioida, voisivatko silmälasit helpottaa oireita”, Lehvonen kertoo.

Silmälasien tarve voi olla tilapäinen ja muuttua toipumisen edetessä. Aivotärähdyksestä toipuminen ja oireiden kesto ovat kuitenkin yksilöllisiä.

”Toipuminen on hyvin yksilöllistä. Osa toipuu nopeasti, kun taas toisilla oireet voivat jatkua pidempään”, Lehvonen sanoo.

Yhteistyössä yleislääkärin kanssa

Aivotärähdys voi vaikuttaa moniin aivojen toimintoihin. Sen diagnosointi, kliininen kokonaisarvio ja hoito kuuluvat lääkärille.

Jos aivotärähdyksen jälkeen esiintyy näköoireita, näön tutkiminen voi antaa lisätietoa siitä, millaisia muutoksia näkemisessä on tapahtunut.

Specsaversin optikot voivat kartoittaa näköoireita ja arvioida näön toimintaa. Tutkimuksesta ja käytettävissä olevista menetelmistä riippuen voidaan arvioida esimerkiksi silmien yhteistoimintaa, tarkentamista, näkökenttää, kontrastiherkkyyttä ja pupillireaktioita.

”Voimme kartoittaa oireita ja tutkia näkötoimintoja tarkemmin. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan tarvittaessa hyödyntää osana aivotärähdyksen kokonaisarviota”, Lehvonen kertoo.

Aivotärähdyksen kliinisestä kokonaisarviosta ja hoidosta vastaa lääkäri.