Etsi liike
 Menu
Lapsi katsoo tarkasti tablettinäyttöä.

Varhaiset merkit: Tarvitseeko lapseni silmälasit?

Varhaiset merkit, jotka jäävät vanhemmilta usein huomaamatta, koska lapset kertovat harvoin näköongelmista.

Lapset eivät aina kerro, jos jokin on vialla.

Lapset eivät kovin usein kerro, että heidän näössään on vikaa. He olettavat, että heidän näkökokemuksensa on samanlainen kuin kaikilla muilla, koska he eivät ole koskaan tienneet mitään erilaista.

Vuosien lasten tutkimisen ja perheiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Specsaversin johtava optikko Oskari Lehvonen on havainnut tämän toistuvan kerta toisensa jälkeen.

“Lapset kertovat harvoin, että heidän silmissään on jotain vialla. Heillä ei ole vertailukohtaa,” hän sanoo.

Tämän seurauksena heikentynyt näkö voi jäädä huomaamatta vuosiksi, kun lapset mukautuvat heikkenevään näköön. He alkavat kumartua lähemmäs, siristää silmiään enemmän ja vältellä tiettyjä tehtäviä ymmärtämättä, että nämä tavat liittyvät näköön.

https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/3u685cxqOvS0vkImH8YBWe/6fd1510e67a525a0f621e03771cfe19c/quote-marks.png

Oskari Lehvonen

Specsaversin johtava optikko

Yksi yleinen virhe, jonka monet vanhemmat tekevät, on olettaa, että lapsi kertoo itse, jos hänellä on näköongelmia. Useimmiten lapsi ei kuitenkaan kerro. Siksi vanhempien kannattaa luottaa omiin havaintoihinsa sen sijaan, että he odottaisivat lapsen valittavan.

Yleiset merkit, joihin vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota

Lasten heikentynyt näkö harvoin ilmenee suorana valituksena. Sen sijaan se näkyy usein käyttäytymisessä ja kehonkielessä — varsinkin näköä vaativissa puuhissa, kuten lukiessa, ruutuaikana tai leikeissä.

Koska lapsilla ei ole vertailukohtaa siitä, miltä “normaali” näkö näyttää, nämä käyttäytymistavat eivät aina ole uusia tottumuksia. Monesti ne ovat selviytymiskeinoja, joita lapsi on aina käyttänyt.

Yleisiä merkkejä, joita vanhemmat voivat huomata, ovat:

  • Tiheä räpyttely tai silmien hierominen — yritys lievittää silmien rasitusta tai parantaa näön tarkkuutta

  • Siristäminen nähdäkseen TV:n tai muut yksityiskohtaiset kohteet — yleinen tapa yrittää tarkentaa epäselvää näköä

  • Hyvin lähellä ruutuja tai kirjoja istuminen — usein merkki siitä, että kauas näkeminen on hankalaa

  • Pään kallistaminen tai toisen silmän sulkeminen — kompensoiva tapa, joka voi helpottaa kaksoiskuvia tai epämukavuutta näössä

  • Poikkeava kömpelyys tai toistuva kompastelu — vaikeus arvioida etäisyyttä tai syvyyttä

  • Tavaroiden pitäminen hyvin lähellä — keino kompensoida sumeaa tai heikentynyttä näköä

  • Valitukset päänsärystä tai väsyneistä silmistä — tai yhtä usein niiden puuttuminen

  • Kiinnostuksen lopahtaminen lukemiseen tai nopea väsähtäminen — näköä vaativat tehtävät voivat yksinkertaisesti vaatia liikaa ponnistelua

Näitä käyttäytymistapoja pidetään usein luonteenpiirteinä, tarkkaamattomuutena tai motivaation puutteena. Todellisuudessa lapsi yleensä käyttää kompensaatiokeinoja hyödyntääkseen näköään niin hyvin kuin mahdollista.

Näköongelmat kulkevat usein suvussa.

Arjen tottumusten lisäksi suvun sairaushistoria on tärkeä huomioitava tekijä. Monilla näköongelmilla on periytyvä taustatekijä. Tämä tarkoittaa, että lapsilla voi olla suurempi todennäköisyys kehittää samankaltaisia ongelmia, jos lähiomaisilla on ollut näköongelmia jo varhain.

Kliinisen kokemuksensa perusteella Oskari Lehvonen kertoo, että useat näköön liittyvät tilat kulkevat suvuissa: ”Kaukotaitteisuus on usein sukuvika. Likinäköisyys myös. Yhteisnäön koordinaatio‑ongelmat — kuten karsastus tai heikentynyt syvyysnäkö — voivat nekin olla perinnöllisiä. Sellaisten vanhempien lapsia, joilla nämä ongelmat on ollut, tulisi seurata tavallista tarkemmin”, hän sanoo.

Yksi tärkeä tila on toiminnallinen heikkonäköisyys, jota usein kutsutaan laiskaksi silmäksi. Toiminnallinen heikkonäköisyys tarkoittaa, että toisen silmän terävä näkö ei kehity normaaliksi, koska aivot ovat oppineet suosimaan toista, paremmin näkevää, silmää. Tämä kehittyy usein varhaislapsuudessa, eikä sitä voi korjata täysin pelkillä silmälaseilla.

Jos sinulla tai kumppanillasi on ollut näköongelmia varhain, lapsellasi voi olla kohonnut riski samankaltaisiin tiloihin, vaikka selviä oireita ei olisikaan. Näissä tilanteissa varhaiset ja säännölliset näöntutkimukset ovat erityisen tärkeitä, kun näköjärjestelmä on vielä kehittymässä.

Voiko lapsi tarvita silmälaseja, vaikka hänellä ei ole oireita?

Lyhyt vastaus on kyllä.

Lapset ovat mestareita mukautumaan. He sisäistävät näkönsä "normaalina", vaikka se olisi sumea tai epätasainen. Se, ettei lapsi valita, ei välttämättä tarkoita, että lapsen näkö on normaali.

"Näemme, että moni lapsi, joka saa silmälasit 7–9‑vuotiaana, olisi tarvinnut ne vuosia aiemmin mitattujen voimakkuuksien perusteella", Oskari Lehvonen sanoo.

Jotkut lapset suoriutuvat koulussa hyvin heikentyneestä näöstä huolimatta. Toiset jäävät hiljalleen jälkeen, kamppailevat keskittymisen kanssa tai välttelevät tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista tarkkaa näkemistä.

Ilman näöntutkimusta nämä haasteet voidaan helposti sekoittaa käytösongelmiin tai oppimisvaikeuksiin.

Näöntutkimus on ainoa luotettava tapa selvittää, kuinka hyvin lapsi oikeasti näkee.

Milloin lapsesi tulisi käydä tarkastuksessa?

Koska lapset harvoin itse tunnistavat tai kertovat näköongelmista, varhaiset ja ennakoivat näöntutkimukset ovat erittäin tärkeitä. Näössä tapahtuvat muutokset voivat helposti jäädä huomaamatta, erityisesti kasvun ja oppimisen vaiheissa.

Vuosien kliinisen kokemuksen perusteella Oskari Lehvonen suosittelee säännöllisiä näöntutkimuksia koko lapsuuden ajan — erityisesti ennen koulun aloitusta ja tärkeiden oppimisen siirtymävaiheiden aikana. Lapsen silmät kehittyvät nopeasti, ja näkö voi muuttua yhtä nopeasti.

"Lasten silmät kasvavat ja muuttuvat nopeasti. Kaukotaitteisuus usein vähenee kasvun myötä, kun taas likinäköisyys kehittyy tai pahenee yleisesti kouluvuosien aikana. Säännölliset näöntutkimukset auttavat varmistamaan, että nämä muutokset havaitaan ja hoidetaan oikein", Oskari Lehvonen sanoo.

Säännölliset näöntutkimukset auttavat havaitsemaan näköongelmat ajoissa — ennen kuin ne alkavat vaikuttaa oppimiseen, itsevarmuuteen tai arkeen.

Jos olet vähänkään epävarma lapsesi näöstä, varaa aika näöntutkimukseen Specsaversin optikolle. Varaa aika näöntutkimukseen täällä.

Lue myös

  • Tämä vanhempien kannattaa tietää lasten likinäköisyydestä

    Onko lapsesi likinäköinen? Tässä kaikki, mitä lapsen likinäköisyydestä kannattaa tietää, sekä tavat, joilla voit tukea häntä mahdollisimman hyvin.

    Lue lisää

  • Näin valitset parhaat silmälasit ja piilolinssit

    Opas vanhemmille sopivimpien silmälasien tai piilolinssien valitsemiseen likinäköiselle lapselle.

    Lue lisää

  • Kuinka valitsen sopivimman näöntutkimuksen?

    Saatat miettiä mikä näöntutkimustyyppi sopii parhaiten omien silmiesi tarpeisiin. Asiantuntijamme neuvoo, millä perusteilla valinta kannattaa tehdä.

    Lue lisää
https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/5QrRRZd5bQIldWHUzD7VQc/07b6927cee8f2ca447a75ec67450cf0a/FI.jpg

Oskari Lehvonen

Specsaversin johtava optikko

Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 optometristiksi ja vuonna 2020 norjalaisesta korkeakoulusta kliinisen optometrian maisteriksi valmistunut Oskari on optometristi, jolla on monipuolista kokemusta sekä optikkoliikkeessä että silmäsairaalassa työskentelystä. Silmäsairaalassa Oskari keräsi asiantuntemusta mm. refraktiivisesta kirurgiasta, kuivasilmäisyydestä ja erilaisista silmäsairauksista. Tällä hetkellä hän on Specsaversin johtava optometristi ja vastaa kliinisten palveluiden kehittämisestä ja laadusta.