Lasiaissamentumat ja valonvälähdykset (mustat pisteet)

Lasiaissamentumien oireet

Nämä näkyvät tummina muotoina, jotka liikkuvat näkökenttäsi poikki. Ne voivat näyttää pieniltä pisteiltä tai pilkuilta, ohuilta säikeiltä tai kiemurtelevilta viivoilta, tai kelluvilta läiskiltä ja hämähäkinseitin kaltaisilta hahtuvilta. Huomaat ne todennäköisesti selvimmin, kun katsot jotain vaaleaa ja yksiväristä, esimerkiksi kirkasta taivasta tai valkoista seinää. Ne liikkuvat yleensä silmiesi mukana ja ajelehtivat hitaasti, kun katseesi pysähtyy.

Valonvälähdysten oireet

Nämä ilmenevät yleensä lyhyinä valonvälähdyksinä tai valon välkkeenä, useimmiten näkökenttäsi reunoilla. Ne voivat näyttää pieniltä valojuovilta, nopeilta välähdyksiltä (kuin kameran salama) tai valon välkkymisenä näkökenttäsi laidassa. Saatat huomata ne selvemmin pimeässä tai jos liikutat silmiäsi nopeasti. Verkkokalvon irtauman toinen oire on näön menetys tai tumma verho tai esirippu, joka hiipii näkökenttäsi reunalta.

Lasiaissamentumien ja valonvälähdysten syyt

Lasiaissamentumat ja valonvälähdykset ovat usein harmittomia, mutta joskus ne voivat kertoa vakavammasta vaivasta.

Lasiaisirtauma (PVD)

Tämä on yleisin syy lasiaissamentumiin ja valonvälähdyksiin. Iän myötä silmän sisällä oleva geelimäinen aine (lasiainen) alkaa kutistua ja vetäytyä pois verkkokalvosta. Saatat huomata langan, pisteiden tai hämähäkinseittien kaltaisia samentumia, jotka leijailevat näkökentässäsi, joskus myös valonvälähdyksillä reunoilla. Usein oireet rauhoittuvat ajan myötä eikä hoitoa tarvita.

Verkkokalvon repeämä tai irtauma

Joissain tapauksissa kutistuva lasiainen voi vetää verkkokalvoa liian voimakkaasti ja aiheuttaa repeämän – joka voi hoitamattomana johtaa irtaumaan. Ole tarkkana näiden kanssa: äkillinen runsas määrä lasiaissamentumia, valonvälähdykset tai varjo tai tumma verho näkökentässäsi. Tämä on silmätilanne, joka vaatii kiireellistä hoitoa heti pysyvän näönmenetyksen ehkäisemiseksi. Verkkokalvorepeämä voidaan usein sulkea laserhoidolla. Jos verkkokalvo on irronnut, tarvitaan leikkaus.

Vitreomakulaarinen veto

Joskus silmän geeli (lasiainen) vetää verkkokalvon keskiosaa (makulaa) sen sijaan, että irtoaisi siitä siististi. Tämä voi aiheuttaa sumeaa näköä ja valonvälähdyksiä. Sitä esiintyy useammin henkilöillä, joilla on muita silmävaivoja, ja hoitoa saatetaan tarvita, jos veto on voimakas.

Silmämigreeni

Välähdykset tai sahalaitakuviot näkökentässä – joskus sumeat kohdat tai tilapäinen näönmenetys – voivat olla merkki silmämigreenistä. Ne menevät usein itsestään ohi, mutta voivat tuntua hämmentäviltä, jos et ole kokenut sellaista aiemmin. Jos olet epävarma, kannattaa käydä tarkistuttamassa.

Miten lasiaissamentumat ja valonvälähdykset tutkitaan?

Jos sinua huolettavat äkilliset valonvälähdykset tai mustat pisteet näössäsi, näöntutkimus asiantuntijamme kanssa voi auttaa.

Mietitkö, voiko optometristi nähdä lasiaissamentumat? Vastaus on kyllä. Lasiaissamentumat voidaan havaita näöntutkimuksen aikana tehtävässä silmämikroskooppitutkimuksessa ja joskus myös silmänpohja‑ ja OCT‑kuvissa.

Kirjaamme sitten ylös mahdolliset lasiaissamentumat, jotka voivat aiheuttaa mustia pisteitä näössäsi. Näin voimme seurata niitä ja kirjata, jos niitä on enemmän seuraavassa näöntutkimuksessa.

Kun pupillisi ovat laajentuneet, voimme myös tarkistaa verkkokalvon mahdollisten repeämien tai irtauman varalta. Jos havaitsemme jotakin huolta herättävää, voimme jutella kanssasi hoitosuunnitelmista ja seuraavista askelista.

Valonvälähdysten ja lasiaissamentumien hoito

Lasiaissamentumat eivät yleensä aiheuta huolta ja usein ne rauhoittuvat itsekseen ilman hoitoa. Joissakin tapauksissa laserhoitoa (nimeltään vitreolyysi) voidaan käyttää samentumien hajottamiseen ja niiden näkyvyyden vähentämiseen, vaikka hoito ei sovi kaikille. Vakavammissa tapauksissa voidaan harkita leikkausta (vitrektomiaa). Siinä poistetaan silmän sisällä oleva lasiainen ja korvataan se kirkkaalla nesteellä.

Jos verkkokalvo on vaurioitunut, saatetaan tarvita laserhoitoa tai muita leikkaushoitoja. Jos huomaat äkillisiä muutoksia tai näkösi muuttuu, älä sivuuta niitä. Käy tarkistuttamassa silmäsi mahdollisimman pian. Säännölliset näöntutkimukset ovat paras tapa pysyä tilanteen tasalla.

Keillä on riski saada lasiaissamentumia ja valonvälähdyksiä?

Useimmat ihmiset alkavat huomata lasiaissamentumia iän myötä – se on normaali osa silmien ikääntymistä. On kuitenkin joitakin tiloja ja tekijöitä, jotka voivat lisätä kokemiesi lasiaissamentumien määrää tai tehdä niistä sinulle häiritsevämpiä. Näitä ovat muun muassa:

Likinäköisyys

Likinäköisyys on yleinen näkövaiva, jossa kaukana olevia kohteita on vaikea nähdä, mutta lähellä olevat näkyvät selkeästi.

Likinäköisyydessä silmämuna on tavallista pidempi ja verkkokalvo venyy laajemmalle alueelle, mikä lisää riskiä sellaisiin ongelmiin kuin verkkokalvon irtauma.

Lue lisää likinäköisyydestä.

Diabetes

Diabetes voi aiheuttaa näköongelman nimeltä diabeettinen retinopatia. Diabeettinen retinopatia kehittyy, kun silmän verisuonet tukkeutuvat ja verenkierto verkkokalvoon estyy. Tämä voi johtaa verkkokalvon vaurioihin ja pitkäaikaisiin näköongelmiin.

Lue lisää diabeettisesta retinopatiasta.

Hiljattainen harmaakaihileikkaus

Harmaakaihileikkauksessa vaihdetaan silmän linssi uuteen, jolloin samea näkö kirkastuu. Tämä voi aiheuttaa silmätulehdusta ja muutoksia silmän lasiaisessa, mikä voi saada lasiaissamentumat näkymään aiempaa selkeämmin. Nämä mustat läiskät näkökentässäsi häviävät todennäköisesti ajan myötä, kun silmä paranee.

Lue lisää harmaakaihista.

Silmätulehdus (sisäkalvontulehdus)

Tulehdus lasiaisessa voi aiheuttaa lasiaiseen samentumaa, joka voi näkyä mustina pisteinä silmässäsi. Tähän voi liittyä silmäkipua ja silmän ärsytystä.