Lasten lisääntyvä likinäköisyys:

Likinäköisyys lisääntyy maailmassa kovaa vauhtia ja erityisesti lapset ja nuoret ovat entistä useammin likinäköisiä.

Kehityksen syynä pidetään usein digitaalisia näyttöjä, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan niiden merkitys saattaa olla liioiteltu ja myös muilla tekijöillä on oma osansa kehityksessä.

Likinäköisyydestä on joka tapauksessa tullut epidemia, joka on mahdoton jättää huomiotta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuonna 2010 likinäköisiä oli noin 28 % maailman väestöstä, mutta vuoteen 2050 mennessä luku voi nousta jopa puoleen koko maapallon asukasluvusta.

Kehityksen kannalta tärkeää on ehkäistä erityisesti lasten likinäköisyyden aikaista kehittymistä. Mitä aiemmin likinäköisyys alkaa kehittyä, sitä enemmän vahvuutta linsseissä on aikuisena.

“Mitä myöhemmin likinäköisyys alkaa, sitä lievempää se on aikuisenakin”, Specsaversin johtava optikko Oskari Lehvonen sanoo.

Lasten likinäköisyyden lisääntyminen ei kuitenkaan jakaudu maantieteellisesti tasaisesti, vaan alueelliset erot ovat merkittäviä.

Nature‑tiedejulkaisun mukaan likinäköisyys on yleisintä Itä‑Aasiassa, jossa nuorista jopa 80 % on nyt likinäköistä. Sen sijaan Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset näyttävät päinvastaisia tuloksia.

Tanskassa toteutettu myopiatutkimus ei pystynyt osoittamaan selvää muutosta myopian yleisyydessä. Norjalaiset nuoret osoittivat samoin globaalin kehityksen vastaisia tuloksia, ja ruotsalaisten koululaisten keskuudessa suoritetun tutkimuksen tulokset kertovat samaa.

Mikä yhteys on näytöillä ja lasten likinäköisyydellä?

Lisääntynyttä digitaalisten näyttöjen käyttöä pidetään usein merkittävänä tekijänä lasten myopian yleistymisessä koko maailmassa. Uusimman tutkimuksen mukaan vanhemmat saattavat kuitenkin painottaa ruutuajan merkitystä liikaa muihin tekijöihin verrattuna.

Ruutuajan korostaminen voi johtaa muiden tekijöiden merkityksen vähättelemiseen ja pahentaa siten tilannetta.

“Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että ruutuaika olisi näön kannalta esimerkiksi lukemista haitallisempaa, mutta lisätutkimusta tarvitaan”, Oskari sanoo.

Toisin sanoen juuri ruutujen äärellä vietetty aika ei välttämättä ole haitallisempaa kuin muukaan sisällä tapahtuva lähityöskentely. Siksi on tärkeää, että lapset ovat mahdollisimman paljon myös ulkona, Oskari selittää.

“Monipuolisuus on terveellistä, ihan niin kuin ruokavaliossakin. Kaikkea voi syödä tai tehdä mutta kohtuudella. Siksi silmiäkin täytyy käyttää monipuolisesti”, Oskari sanoo.