Mikä on silmäkipu?
Silmäkipu tarkoittaa, että silmäsi sattuu, tuntuu epämukavalta tai jomottaa. Sitä voi esiintyä silmän pinnalla, kuten sarveiskalvon naarmuuntumisessa tai kuivasilmäisyydessä, tai syvemmällä silmän sisällä, kuten värikalvotulehduksessa tai glaukoomassa. Useimmat tapaukset ovat lieviä, mutta on hyvä tietää, milloin kyse voi olla jostakin vakavammasta.
Tietoa silmäkivusta
Silmäkipu tai tunne, että päänsärky on silmiesi takana, voi johtua kuivasilmäisyydestä, sarveiskalvon naarmuuntumisesta, sidekalvon tulehduksesta tai näärännäpystä.
Syvä silmäkipu: Voi liittyä värikalvotulehdukseen, glaukoomaan tai silmävammaan.
Kipu silmän takana: Usein johtuu päänsärystä, poskiontelovaivoista tai harvemmin sarjoittaisesta päänsärystä.
Yleinen epämukavuus silmissä: Paineen tunne tai tunne, että silmässä on jotakin, voi liittyä verisuonen katkeamiseen silmässä tai vierasesineen tunteeseen.
Laitetaan näkösi kuntoon
Oletko huomannut muutoksen näössäsi? Olipa kyse jostain uudesta tai asiasta, joka on vaivannut sinua jo pidempään, autamme mielellämme.
Silmäkivun eri tyypit
Mistä silmäkipu voi johtua ja mihin se voi viitata.
Äkillinen pistävä tai viiltävä kipu silmässä
Tämän aiheuttaa usein naarmu tai silmään joutunut roska, kuten pöly tai hiekka. Saatat tuntea, että silmässä on jotain jumissa, tai terävää kipua räpäyttäessä.
Kokeile huuhdella silmää kosteuttavilla silmätipoilla. Jos käytät piilolinssejä, ota ne pois ja huuhtele ne. Älä yritä poistaa mitään terävää silmästä itse – soita optometristille tai silmäpäivystykseen ja kysy neuvoa.
Jos kipu jatkuu tai selvää syytä ei löydy, varaa aika tarkempiin tutkimuksiin.
Jyskyttävä tai syvä, jomottava kipu
Tällainen kipu voi viitata silmän sisällä tapahtuviin muutoksiin. Taustalla voi olla tulehdus tai infektio, kuten skleriitti (kovakalvon tulehdus) tai näköhermon tulehdus.
Glaukooman tai muiden silmänpaineeseen liittyvien ongelmien aiheuttama kipu tuntuu usein syvältä jomotukselta tai paineen kasautumiselta.
Vaikka kipu ei olisi voimakasta, kannattaa hakeutua tutkimuksiin, kivun syyn selvittämiseksi.
Silmissä polttelu, kutina tai hiekkainen tunne
Tämä on tavallista esimerkiksi kuivasilmäisyydessä, allergioissa tai infektioissa, kuten sidekalvon tulehduksessa.
Silmät voivat tuntua aroilta, ärtyneiltä tai siltä kuin niissä olisi hiekkaa. Tätä kutsutaan vierasesineen tunteeksi. Oireet ovat yleensä helppoja hoitaa, mutta jos ne eivät helpota, on parasta varata aika näöntutkimukseen.
Kipu silmien takana tai ohimoilla
Silmien ympäriltä tai takaa alkava kipu voi johtua monesta asiasta, kuten silmälasien tarpeesta, poskiontelotulehduksesta, migreenistä tai jännityspäänsärystä. Jotkin päänsäryt voivat myös tehdä silmistä valoherkät, punaiset tai vetiset. Sarjoittainen päänsärky voi olla voimakkaampi ja siihen voi liittyä silmän turvotusta tai pupillin muutoksia. Jos huomaat tällaisia oireita, hakeudu optikon tai silmälääkärin tutkimuksiin.
Silmien rasitus ja väsymys
Jos silmät tuntuvat aroilta, jomottavilta tai raskailta, erityisesti pitkän ruutuajan tai lukemisen jälkeen, kyse voi olla silmien rasituksesta. Myös tiettyihin suuntiin katsominen tai pitkään tarkentaminen voi tuntua epämukavalta.
Säännölliset tauot ruudulta ja oikeat silmälasit voivat helpottaa oireita. Jos vaiva jatkuu, varaa aika näöntutkimukseen näön tarkistamiseksi.
Laitetaan näkösi kuntoon
Oletko huomannut muutoksen näössäsi? Olipa kyse jostain uudesta tai asiasta, joka on vaivannut sinua jo pidempään, autamme mielellämme.
Muita oireita, joita saatat huomata
Silmäkipuun liittyy usein muita oireita, jotka auttavat hahmottamaan, mistä on kyse. Pidä silmällä näitä yleisiä merkkejä. Ne voivat viitata eri syihin ja kertoa, milloin on aika hakea apua.
Punaiset tai verestävät silmät – jos silmien valkuaiset näyttävät kirkkaanpunaisilta tai laikullisilta, syynä voi olla verisuonen katkeaminen tai ärsytys. Tämä voi johtua silmien hieromisesta, ponnistelusta tai jopa liian kovasta yskästä. Se voi näyttää huolestuttavalta, mutta on yleensä harmiton ja rauhoittuu viikossa tai kahdessa. Lue lisää verisuonen katkeamisesta silmässä.
Rähmivät tai vetistävät silmät – jos silmäsi ovat aamulla liimautuneet kiinni tai vetistävät pitkin päivää, kyse voi olla sidekalvon tulehduksesta. Tällöin silmää peittävä ohut kalvo tulehtuu. Se on yleinen, usein tarttuva ja paranee yleensä perushoidolla. Lue lisää sidekalvon tulehduksesta.
Sumea näkö tai valokehien näkeminen – jos näkö menee sumeaksi tai alat nähdä sateenkaarenvärisiä kehiä valojen ympärillä, se voi olla merkki glaukoomasta. Taustalla on yleensä silmänpaineen nousu, ja tila voi heikentää näköä, ellei sitä havaita ajoissa. Lue lisää glaukoomasta.
Kipu kirkkaassa valossa – jos kirkas valo muuttuu yhtäkkiä vaikeaksi sietää, se voi viitata silmän sisäiseen tulehdukseen. Tämä on usein merkki siitä, että taustalla voi olla jotain vakavampaa.
Syvä särky silmässä tai sen ympärillä – kyse voi olla värikalvotulehduksesta, jossa silmän värillinen osa (iiris) tulehtuu. Siihen liittyy usein punoitusta, sumea näkö ja valonarkuus, ja se vaatii hoitoa, jotta pitkäaikaisilta vaurioilta vältytään.
Hiekkainen tai karhea tunne – jos tuntuu, että silmässä on jotain, mikä ei häviä räpäyttämällä, kyse voi olla kuivasilmäisyydestä. Tällöin silmät eivät tuota tarpeeksi kyynelnestettä tai kyynelneste haihtuu liian nopeasti. Toinen mahdollinen syy on sarveiskalvon naarmuuntuminen, joka voi tulla esimerkiksi silmää hierottaessa tai pölystä tai hiekasta.
Aristava kyhmy silmäluomessa – kyse on usein näärännäpystä, joka näkyy punaisena, turvonneena pattina lähellä silmäluomen reunaa. Se voi aristaa ja saada silmän vetistämään, mutta paranee yleensä itsestään lämpimällä, kostealla sidoksella. Lue lisää näärännäpyistä.
Punoitus, kipu ja muutokset näössä – jos sinulla on autoimmuunisairaus, se voi joskus vaikuttaa myös silmiin. Autoimmuunisairauteen liittyvä tulehdus voi aiheuttaa jatkuvaa punoitusta, kipua tai näköongelmia ja vaatii yleensä erikoislääkärin hoitoa.
Päänsärky silmien takana? Tässä, mistä se voi johtua.
Silmien takana tuntuva päänsärky voi olla jomottavaa, terävää kipua tai paineen tunnetta. Se voi vaikuttaa toiseen tai molempiin silmiin ja tulla ja mennä tai jatkua tuntikausia. Mahdollisia syitä on monia, esimerkiksi:
Silmien rasitus – oletko ollut koko päivän liimautuneena ruudun ääreen? Tai lukenut tauotta ilman hengähdystaukoa? Silmät voivat viestiä, että nyt riittää. Se väsynyt, arka ja raskas tunne on usein merkki silmien rasituksesta – varsinkin jos se pahenee päivän mittaan. Lepo, raitis ilma ja pienet tauot näytöltä voivat tehdä ihmeitä. Kokeile 20‑20‑sääntöä, joka tarkoittaa, että pidät 20 sekunnin tauon ja katsot noin 6 metrin (20 jalan) päähän 20 minuutin välein. Lue lisää silmien rasituksesta.
Poskiontelovaivat – jos nenä on tukossa, kasvot tuntuvat turvonneilta ja silmien takana jomottaa, syyllinen voi olla poskiontelot. Kun ne ovat tukossa tai tulehtuneet, paine voi kasvaa ja saada myös silmät särkemään – etenkin, kun kumarrut eteenpäin tai liikutat päätä nopeasti.
Migreeni – tämä voi yllättää. Näössä voi olla outoja välkkyviä valoja, sumeita läiskiä tai siksak‑kuvioita – joskus kipu tuntuu yhden silmän takana, joskus ei. Vaikka kova jyskyttävä päänsärky puuttuisi, taustalla voi silti olla migreeni.
Jännityspäänsärky – tämä tuntuu enemmän hitaasti voimistuvana kuin äkillisenä iskuja. Kuin joku kiristäisi kevyesti nauhaa pään ja silmien ympärille. Tällainen kipu tulee usein pitkän, stressaavan päivän jälkeen – tai ruudun ääressä kumarassa istuessa.
Vakavammat syyt – joskus silmäkipu voi olla varoitusmerkki. Sairaudet kuten glaukooma tai värikalvotulehdus ovat harvinaisempia, mutta vaativat nopeaa hoitoa. Jos kipu tulee äkisti, on terävää tai heikentää näköä, älä jää odottelemaan – hakeudu tutkimuksiin. Lue lisää glaukoomasta.
Mitä asiantuntijat sanovat silmäkivusta
Optometristimme kohtaavat usein ihmisiä, joilla on silmäkipua. Joskus kyse on pienestä vaivasta, joskus tarvitaan erikoishoitoa. He selvittävät, mistä kipu johtuu, käyvät kanssasi läpi löydöksensä ja varmistavat, että saat oikeanlaisen tuen. Se voi tarkoittaa yksinkertaisia ohjeita, pientä seurantaa tai lähetettä tarvittaessa.
Kenellä on suurin riski saada silmäkipua?
Silmäkipu voi vaivata ketä tahansa, mutta joillakin sitä esiintyy todennäköisemmin. Jos kuulut johonkin näistä ryhmistä ja koet silmäkipua, on hyvä käydä tarkistuttamassa se, etenkin jos kipu ei mene ohi. Saatat olla suuremmassa riskissä, jos:
sinulla on kuivasilmäisyys tai silmäallergioita
käytät piilolinssejä, erityisesti jos et puhdista tai vaihda niitä asianmukaisesti
vietät pitkiä aikoja näyttöjen ääressä ilman taukoja
sinulla on ollut silmätulehduksia, silmävammoja tai silmäleikkauksia
sinulla on sairauksia, kuten diabetes, korkea verenpaine tai glaukooma
työskentelet pölyisessä tai kuivassa ympäristössä tai kirkkaassa valossa.
Milloin hakeutua optometristille tai lääkärille
Jos näkö heikkenee äkillisesti, näet valonvälähdyksiä, sinulla on voimakas silmäkipu, silmäsi on punainen tai hyvin arka tai voit pahoin silmäkivun vuoksi – hakeudu pikaisesti silmälääkäriin tai paikalliseen päivystykseen. Vamman jälkeen ilmenevä silmäkipu tai silmäkipu piilolinssejä käyttäessäsi tulisi myös tutkia. Jos sinulla on äkillisitä kipua tai näön muutoksia, hakeudu silmälääkärin tutkimuksiin.
Varaa aika näöntutkimukseenMiten silmäkipua tutkitaan ja arvioidaan?
Aloitamme kysymällä oireistasi, kuinka kauan sinulla on ollut kipua, missä se on, miltä se tuntuu ja pahentaako tai helpottaako jokin sitä. Kysymme myös yleisestä terveydentilastasi ja mahdollisista aiemmista silmäsairauksista.
Optometristi tarkistaa näkösi ja tutkii silmäsi etupinnan silmämikroskoopilla, valolla varustetulla mikroskoopilla, joka auttaa meitä havaitsemaan naarmuja, silmätulehdusta tai vierasesineitä.
MitatTaamme silmänpaineen (tärkeää esimerkiksi glaukooman yhteydessä) ja tarkistamme, miten pupillit reagoivat valoon. Saatamme käyttää silmätippoja laajentaaksemme pupilleja, jotta näemme silmäsi takapinnan kunnolla.
Kerromme, mitä teemme ja miksi. Kun olemme löytäneet silmäkivun syyn, käymme kanssasi läpi seuraavat askeleet, oli kyse yksinkertaisesta kotihoidosta, hoidosta tai lähetteestä erikoisasiantuntijalle.
Miten silmäkipua hoidetaan?
Optometristi kertoo, mitä silmissäsi tapahtuu ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Lievät vaivat
Kuivat silmät tai pieni naarmu silmän pinnassa voivat kuulostaa huolestuttavilta, mutta ne paranevat usein kotona pienellä hoidolla. Kosteuttavat silmätipat, lämmin haude ja lyhyt tauko piilolinsseistä voivat kaikki helpottaa tilannetta. Lue lisää kuivasilmäisyydestä ja sarveiskalvon naarmuuntumisesta.
Tulehdukset
Jos silmäsi on punainen, arka tai hieman rähmivä, kyse voi olla esimerkiksi sidekalvon tulehduksesta tai näärännäpystä. Nämä ovat yleisiä ja paranevat yleensä oikealla hoidolla – joskus se tarkoittaa antibioottitippoja tai silmävoidetta, jotka vauhdittavat paranemista. Lue lisää sidekalvon tulehduksesta ja näärännäpyistä.
Vakavammat vaivat
Jotkin silmäkivun muodot vaativat nopeaa hoitoa – esimerkiksi glaukooma, värikalvotulehdus tai äkillinen vamma. Jos kipu on voimakasta, näkösi on muuttunut tai valo sattuu silmiin, älä odottele. Hakeudu tutkimuksiin, jotta vältyt pysyviltä vaurioilta. Lue lisää glaukoomasta ja värikalvotulehduksesta.
Laitetaan näkösi kuntoon
Oletko huomannut silmien särkyä tai muutoksia näössäsi? Olipa kyse uudesta vaivasta tai pidempään jatkuneesta oireesta, olemme täällä auttamassa.
Katso lisääVastauksia kysymyksiisi silmäkivusta
Epämukava olo silmissä voi johtua kuivasilmäisyydestä, allergioista, pienestä naarmusta tai jostain pienestä, kuten pölystä silmässä. Infektiot, kuten sidekalvon tulehdus tai näärännäppy, voivat myös saada silmät tuntumaan aroilta tai karheilta. Jos epämukavuus ei mene ohi tai siihen liittyy punoitusta, sumea näkö tai valonarkuus, on parasta tarkistuttaa silmät.
Syynä voi olla silmän pinnassa oleva naarmu, kuivasilmäisyys tai tulehdus. Jos kipu jatkuu tai silmä muuttuu punaiseksi, vetistäväksi tai valonarkaksi, ilmoittaudu näöntutkimukseen.
Stressi ei yleensä aiheuta silmäkipua suoraan, mutta se voi saada sinut huomaamaan päänsärkyä tai silmien rasitusta enemmän. Pitkät ruutuajat ilman taukoja voivat pahentaa tilannetta.
Hakeudu lääkäriin tai silmälääkäriin, jos sinulla on äkillinen näönmenetys, kova kipu, kivulias punainen silmä, valonvälähdyksiä tai kipua vamman jälkeen. Jopa lievä kipu, joka jatkuu yli päivän tai pari, kannattaa tarkistuttaa. Lievemmissä tapauksissa voit varata ajan optikon näöntutkimukseen.
Silmän takana tuntuva päänsärky johtuu usein poskiontelo‑ongelmista, jännityspäänsärystä tai migreenistä. Mutta kipu, johon liittyy punoitus, sumea näkö tai pahoinvointi, voi olla merkki jostain vakavammasta, kuten glaukoomasta tai värikalvotulehduksesta, joten se kannattaa tarkistuttaa.
Jos kipu on lievää, silmien lepuuttaminen, kylmä‑ tai lämpöhaude sekä kosteuttavien silmätippojen käyttö voivat auttaa. Vältä silmän hieromista ja älä käytä piilolinssejä, ennen kuin olo on parempi. Jos oireet eivät parane, hakeudu optometristille.
Korkea verenpaine ja diabetes voivat ajan myötä vaikuttaa silmiin ja joskus aiheuttaa näköongelmia tai kipua. Jos sinulla on jompikumpi, säännölliset näöntutkimukset ovat tärkeitä silmien terveyden suojaamiseksi.
Arat silmät johtuvat usein kuivasilmäisyydestä, allergioista, silmien rasituksesta tai lievistä infektiosta, kuten sidekalvon tulehduksesta tai näärännäpystä. Joskus syynä voi olla naarmu tai jokin pieni roskan tapainen silmässä. Jos silmät pysyvät aroina, muuttuvat punaisiksi tai sumeiksi tai arkuuteen liittyy valonarkuus, silmät on parasta tarkistuttaa.
Laitetaan näkösi kuntoon
Oletko huomannut muutoksen näössäsi? Olipa kyse jostain uudesta tai asiasta, joka on vaivannut sinua jo pidempään, autamme mielellämme.
Lue lisää näöstä

Punasilmäisyys
Punasilmäisyys voi olla merkki ärsytyksestä, tulehduksesta tai allergiasta.
Lue lisää
Vuotavat silmät
Vuotavat silmät tarkoittavat, että kyynelnestettä muodostuu liikaa.
Lue lisää
Varaa näöntutkimus Specsaversille
Specsaversin Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen avulla voit pitää huolta silmiesi hyvinvoinnista.
Lue lisää
Käyttämämme lähteet
NHS. (n.d.). Silmän vammat. NHS. https://www.nhs.uk/conditions/eye‑injuries/
NHS. (2024, 20. maaliskuuta). Uveiitti. NHS. https://www.nhs.uk/conditions/uveitis/
Moore, P.A. (2024). Digitaalinen silmien rasitus ja sen vaikutus Yhdistyneen kuningaskunnan työssäkäyviin aikuisiin. PubMed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38735811/
Mehra, D. (2020). Silmän pinnan kipu: narratiivinen katsaus. SpringerLink. https://
link.springer.com/article/10.1007/s40123‑020‑00263‑9
Rosenthal, P. (2016). Silmän neuropaattinen kipu. British Journal of Ophthalmology, 100(1),
128‑134. https://bjo.bmj.com/content/100/1/128
Maailman terveysjärjestö. (2019). Maailman raportti näöstä. Maailman terveysjärjestö.
https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/328717/9789241516570‑eng.pdf?
sequence=18
Cambridge University Press. (n.d.). Silmäkipu, punoitus ja näönmenetys (Luku 26). Teoksessa: An
Introduction to Clinical Emergency Medicine. https://www.cambridge.org/core/books/
an‑introduction‑to‑clinical‑emergency‑medicine/eye‑pain‑redness‑and‑visual‑loss/
68893138412651F72CC8D852BFED324B
Cambridge University Press. (n.d.). Silmäkipu (Luku 52). Teoksessa: Neurologic Differential
Diagnosis. https://www.cambridge.org/core/books/neurologic‑differential‑diagnosis/
pain‑eye/911FE31568FAB5461DCD1AFC9006E6BF