Diabeettinen retinopatia

Yleinen komplikaatio, jonka aiheuttaa diabetes, voi vaikuttaa silmiin. Lue oireista ja miten suojata näköäsi.

Mikä on diabeettinen retinopatia?

Diabeettinen retinopatia on silmäsairaus, jota voi ilmetä, jos sinulla on diabetes. Ajan myötä korkea verensokeri voi vahingoittaa silmän takaosan pieniä verisuonia, mikä vaikuttaa siihen, kuinka hyvin näet.

Aluksi et ehkä huomaa muutoksia näössäsi. Hoitamattomana diabeettinen retinopatia voi pahentua ja voi johtaa pysyvään näön heikkenemiseen.

Optometristi pystyy havaitsemaan diabeettisen retinopatian merkkejä näöntutkimuksessa – ja tarvittaessa hoitoa on saatavilla.

Olitpa juuri saanut tietää, että sinulla on diabetes tai elänyt sen kanssa jo pidempään, säännölliset näöntutkimukset ovat yksi parhaista tavoista suojata näköäsi.

Mikä on diabeettinen retinopatia?

Näin se tapahtuu.

  1. 1 / 4

    Verkkokalvo

    Tämä on silmän takaosassa sijaitseva valonherkkä kerros, johon kuva tarkentuu. Diabeettinen retinopatia alkaa, kun kohonnut verensokeri vaurioittaa tämän alueen pieniä verisuonia.

  2. 2 / 4

    Vaurioituneet verisuonet

    Nämä verisuonet voivat turvota, vuotaa tai tukkeutua. Jos verkkokalvo ei saa riittävästi happea, näkösi voi ajan myötä muuttua sumeaksi tai tummua.

  3. 3 / 4

    Makulan turvotus

    Makulan turvotus tarkoittaa turvotusta makulassa – se on verkkokalvon osa, jonka avulla näet yksityiskohdat tarkasti. Se on yksi yleisimmistä näköongelmien syistä diabeettista retinopatiaa sairastavilla ihmisillä.

  4. 4 / 4

    Lasiaisverenvuoto

    Uudet, hauraat verisuonet voivat vuotaa lasiaiseen – kirkkaaseen geeliin, joka täyttää silmän. Tämä voi aiheuttaa äkillisiä lasiaissamentumia tai jopa täydellisen näönmenetyksen siinä silmässä.

Mitkä ovat diabeettisen retinopatian oireet?

Varhaisissa vaiheissa diabeettinen retinopatia ei välttämättä vaikuta näköösi lainkaan. Siksi moni ei huomaa ongelmaa ennen kuin sairaus on edennyt pidemmälle.

Miltä diabeettinen retinopatia näyttää?

Kun oireita ilmenee, ne voivat vaihdella sen mukaan, mikä osa silmää on vaurioitunut. Saatat huomata:

  • Sumea näkö

  • Lasiaissamentumat ja valonvälähdykset tai hämähäkinseittimäisiä muotoja näkökentässäsi

  • Näkösi voi olla laikukas tai siitä voi puuttua alueita

  • Putkinäkö, jossa sivunäkö alkaa kaventua

  • Vaikeuksia nähdä yöllä

  • Valojen ympärillä näkyvät valokehät

  • Värit näyttävät haalistuneilta tai valjuilta

Nämä oireet voivat tulla ja mennä tai pahentua vähitellen ajan myötä.

Pitkälle edenneissä tapauksissa voi tapahtua äkillinen näönmenetys, erityisesti jos silmän sisällä on verenvuotoa tai verkkokalvo irtoaa. Tämä on harvinaista, mutta vakavaa.

Jos koet mitään näistä muutoksista, on tärkeää varata aika näöntutkimukseen mahdollisimman pian. Varhainen hoito voi auttaa suojaamaan näköäsi.

Diabeettisen retinopatian tyypit

Diabeettinen retinopatia kuvataan yleensä kahtena päätyyppinä sen mukaan, kuinka pitkälle tila on edennyt ja mitä muutoksia silmän sisällä tapahtuu.

Ei‑proliferatiivinen diabeettinen retinopatia (NPDR)

Tämä on tilan varhaisempi muoto. Verkkokalvon pienet verisuonet vaurioituvat ja alkavat vuotaa nestettä tai verta.

Lievissä tapauksissa vain harvat suonet ovat vaurioituneet. Keskivaikeissa ja vaikeissa tapauksissa esiintyy laajempaa turvotusta, verenvuotoa ja vaurioita.

NPDR ei aina aiheuta selviä oireita, mutta se voi edetä ajan myötä, varsinkin ilman säännöllisiä näöntutkimuksia.

Proliferatiivinen diabeettinen retinopatia (PDR)

Tämä on taudin edistyneempi vaihe. Keho yrittää korvata vauriot kasvattamalla uusia verisuonia, mutta ne ovat hauraita ja vuotavat herkästi.

Tämä verenvuoto voi johtaa arpikudoksen muodostumiseen, joka voi vetää verkkokalvoa ja aiheuttaa verkkokalvon irtauman.

Hoitamattomana PDR voi johtaa vakavaan näön heikkenemiseen tai jopa pysyvään näönmenetykseen.

Diabeettinen makulopatia

Diabeettinen makulan turvotus (DMO) voi kehittyä kummankin tyypin yhteydessä. Siinä nestettä kertyy makulaan – verkkokalvon osaan, jota käytät tarkkaan, keskialueen näköön. Se voi aiheuttaa sumeaa näköä ja vaatii seurantaa tai hoitoa.

Mitkä ovat diabeettisen retinopatian vaiheet?

Diabeettinen retinopatia kehittyy vähitellen. Mitä pidempään sinulla on ollut diabetes ja mitä vaikeampaa verensokerin hallinta on, sitä todennäköisemmin tila etenee.

Näin se yleensä kehittyy

  1. Taustaretinopatia: Tämä on varhaisin vaihe. Verkkokalvon verisuoniin muodostuu pieniä pullistumia. Tämän vaiheen aikana et yleensä huomaa oireita, mutta muutokset voidaan havaita rutiininomaisessa näöntutkimuksessa.

  2. Preproliferatiivinen retinopatia: Useampiin verisuoniin tulee muutoksia, ja osa voi tukkeutua. Tämäkään vaihe ei aina aiheuta näköongelmia, mutta tilanteen tarkka seuranta on tärkeää.

  3. Proliferatiivinen retinopatia: Vaurioita korjaamaan kasvaa uusia verisuonia, mutta ne ovat heikkoja ja voivat vuotaa. Tämä vaihe tuo mukanaan korkeamman riskin merkittävään näön heikkenemiseen.

  4. Diabeettinen makulan turvotus: Tämä voi tapahtua missä tahansa vaiheessa. Silloin nestettä vuotaa makulaan, verkkokalvon osaan, joka vastaa tarkasta keskialueen näöstä. Se saa makulan turpoamaan ja sumentaa näköäsi.

Säännöllisillä diabetes seulonnoilla nämä muutokset voidaan usein havaita varhain ja hoitaa ennen kuin ne alkavat vaikuttaa näköösi.

Mikä aiheuttaa diabeettisen retinopatian?

Diabeettinen retinopatia kehittyy, kun korkea verensokeri vaurioittaa verkkokalvon pieniä verisuonia – silmän osaa, joka aistii valon ja lähettää signaaleja aivoihin.

Ajan myötä korkea verensokeri voi saada nämä suonet turpoamaan, vuotamaan tai tukkeutumaan. Tämä estää verkkokalvoa saamasta tarvitsemansa happea, mikä voi johtaa näköongelmiin. Sinulla on suurempi riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan, jos verensokeri ei ole hyvin hallinnassa. Myös muut tekijät, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja se, kuinka pitkään sinulla on ollut diabetes, vaikuttavat riskiin.

Kenellä on suurin riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan?

Diabeettinen retinopatia voi kehittyä kenelle tahansa, jolla on diabetes (tyypin 1 tai tyypin 2). Mitä pidempään sairaus on ollut, sitä suurempi riski sinulla on – erityisesti, jos verensokerin hallinta on ollut hankalaa.

Muita riskiä lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi:

  • Kohonnut verenpaine, joka voi rasittaa silmien verisuonia tavallista enemmän

  • Korkea kolesteroli, joka heikentää verenkiertoa ja vähentää verkkokalvon hapensaantia

  • Tupakointi, joka heikentää verenkiertoa ja voi pahentaa verisuonivaurioita

  • Raskaus, sillä hormonimuutokset voivat tilapäisesti lisätä silmäongelmien riskiä

  • Näöntutkimusten väliin jättäminen, sillä ilman säännöllisiä näöntutkimuksia varhaiset merkit voivat jäädä huomaamatta

Jos sinulla on diabetes, säännölliset näöntutkimukset ja julkisen terveydenhuollon järjestämät seulonnat ovat avainasemassa. Ne auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa – jo ennen kuin huomaat muutoksia näössäsi.

Voit myös vähentää riskiäsi pitämällä verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin terveissä rajoissa sekä käymällä rutiininomaisissa näöntutkimuksissa vähintään kerran vuodessa.

Miten diabeettinen retinopatia tutkitaan ja todetaan?

Näöntutkimuksessa optometristi juttelee kanssasi silmien terveydestäsi, mahdollisista havaitsemistasi muutoksista ja siitä, miten diabetesiasi hoidetaan. Tämä auttaa meitä ymmärtämään riskiäsi ja päättämään, mitkä tutkimukset ovat sinulle sopivia.

Teemme joukon kivuttomia testejä etsiäksemme diabeettisen retinopatian varhaisia merkkejä:

Näöntarkkuustesti

Luet kirjaimia taululta, ns. Snellen‑taululta, jotta voimme tarkistaa, kuinka selkeästi näet, ja huomata mahdolliset muutokset edelliseen käyntiisi verrattuna.

Silmänpaineen mittaus

Tässä testissä mitataan silmänpaine, mikä voi auttaa havaitsemaan muita diabeteksen liitännäisongelmia.

Laajennettu silmätutkimus

Saatamme käyttää erityisiä tippoja, joilla pupillit laajennetaan, jotta saamme selkeämmän näkymän verkkokalvosta ja näköhermosta. Lue lisää laajennetusta silmätutkimuksesta.

Verkkokalvon digitaalinen valokuvaus

Nopea, kivuton kuvaus, joka ottaa korkearesoluutioisia kuvia silmän takapinnasta ja auttaa havaitsemaan jopa hyvin pienet verisuonimuutokset.

OCT‑kuvaus (optinen koherenssitomografia)

Tämä kehittynyt kuvaus tallentaa verkkokalvosta 3D‑kuvia, jotta voidaan tutkia silmänpohjan rakenteet yksityiskohtaisemmin. Lue lisää OCT‑kuvauksesta.

Jos löydämme merkkejä diabeettisesta retinopatiasta tai makulan turvotuksesta (DMO), selitämme, mitä on meneillään, suosittelemme seuraavia jatkotoimia ja ohjaamme sinut oikean asiantuntijan jatkotutkimuksiin.

Nämä tutkimukset ovat nopeita, selkeitä ja yksi parhaista tavoista auttaa suojaamaan näköäsi.

Diabeettisen retinopatian hoito

Jos diabeettinen retinopatia todetaan ajoissa, et välttämättä tarvitse hoitoa heti, mutta sinun on hyvä käydä säännöllisissä näöntutkimuksissa, jotta tilannetta voidaan pitää silmällä.

Jos olet huomannut muutoksia näössäsi, kuten sumeutta, samentumia tai vaikeuksia nähdä selkeästi, tutustu oppaaseemme siitä, miksi näkösi saattaa heikentyä.

Oikea hoito riippuu siitä, mikä retinopatian vaihe ja tyyppi sinulla on. Silmäasiantuntijasi selittää hoitovaihtoehdot ja vastaa kysymyksiisi."

Miten diabeettinen retinopatia hoidetaan?

Sinut voidaan ohjata silmälääkärille johonkin seuraavista hoidoista:

  • Laserhoito: Laserhoito sulkee vuotavia verisuonia ja estää uusien kasvun, mikä auttaa suojaamaan verkkokalvoa ja ehkäisee näön heikkenemistä.

    On kaksi päätyyppiä:

  • Silmään annettavat pistokset: Pistokset, niin kutsutut anti‑VEGF‑lääkkeet, auttavat vähentämään makulan (tarkan näön alueen) turvotusta ja pysäyttävät epänormaalien verisuonten kasvun. Joskus niiden sijasta käytetään kortikosteroideja.

    Pistos annetaan paikallispuudutuksessa ohuella neulalla. Aluksi saatat tarvita pistoksia kuukausittain, ja niitä tarvitaan harvemmin, kun tilanne vakiintuu.

    Haittavaikutuksiin voi kuulua lasiaissamentumat, lievä ärsytys tai vetistävät silmät, mutta hoito on turvallinen ja voi parantaa näköä monilla.

  • Vitrektomia: Vaikeammissa tapauksissa voidaan tarvita leikkaus, jossa poistetaan silmän sisältä verta tai arpikudosta. Tätä kutsutaan vitrektomiaksi.

    Se tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavalla lääkityksellä. Pääset kotiin samana päivänä tai seuraavana, ja käytät silmälappua muutaman päivän. Näön vakiintuminen voi kestää useita kuukausia.

    Riskit, kuten silmäinfektio tai verkkokalvon irtauma, ovat harvinaisia. Toimenpidettä pidetään turvallisena, ja se voi parantaa tai vakauttaa näköä useimmilla asiakkailla.

Voiko diabeettista retinopatiaa ehkäistä?

Diabeettista retinopatiaa ei aina voi ehkäistä, mutta voit tehdä paljon riskin pienentämiseksi ja etenemisen hidastamiseksi. Hyvä diabetes‑hoito ja säännölliset silmien tarkastukset voivat tehdä ison eron.

Tässä kuusi tapaa, jotka auttavat suojaamaan silmiäsi:

  1. Pidä verensokeri kurissa. Hyvä hallinta pienentää riskiä, että silmiesi verisuonet vaurioituvat.

  2. Huolehdi verenpaineesta. Korkea verenpaine rasittaa verkkokalvon pieniä, herkkiä verisuonia.

  3. Pidä kolesteroli kurissa. Kohonnut kolesteroli voi heikentää verenkiertoa silmiin.

  4. Älä tupakoi. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja nopeuttaa verisuonten vaurioitumista.

  5. Käy kaikissa diabeteksen seurantakäynneissä. Niihin sisältyvät mm. jalkojen tarkastukset, verikokeet, ja muut terveystarkastukset.

  6. Käy säännöllisesti näöntutkimuksissa. Säännölliset diabeteseulonnat ja näöntutkimukset auttaa havaitsemaan muutokset ajoissa, jolloin hoito tehoaa parhaiten.

Vaikka sinulla olisi jo varhaisia diabeettisen retinopatian merkkejä, nämä keinot voivat silti auttaa estämään sitä pahenemasta.

Usein kysytyt kysymykset diabeettisesta

Voisiko se olla jotain muuta?

  • Makulan degeneraatio: Tämä ikääntymiseen liittyvä tila vaikuttaa näkösi keskialueeseen, jolloin pienten yksityiskohtien näkeminen tai lukeminen on hankalampaa. Lue lisää: makulan degeneraatio.

  • Harmaakaihi: Harmaakaihi voi aiheuttaa sinulle sameaa tai haalistunutta näköä, erityisesti kirkkaassa valossa tai yöllä. Lue lisää harmaakaihista.

  • Hajataittoisuus: Hajataittoisuus syntyy, kun sarveiskalvo on epäsäännöllisen muotoinen. Se voi tehdä näkösi sumeaksi tai vääristyneeksi sekä lähelle että kauas katsoessa. Lue lisää hajataittoisuudesta.

  • Kaukonäköisyys: Kaukonäköisyys voi sumentaa lähellä tehtävät askareet, erityisesti jos olet alle 40‑vuotias. Lue lisää kaukonäköisyydestä.

  • Likinäköisyys: Likinäköisyys saa kaukana olevat kohteet näyttämään sumeilta, kun taas lähinäkö pysyy selkeänä. Lue lisää likinäköisyydestä.

  • Sumea näkö: Sumea näkö voi johtua monesta syystä – taittovirheistä aina terveysvaivoihin, kuten diabetes tai korkea verenpaine. Lue lisää sumeasta näöstä.

https://images.ctfassets.net/4p0pr2kd6ht8/5QrRRZd5bQIldWHUzD7VQc/07b6927cee8f2ca447a75ec67450cf0a/FI.jpg

Oskari Lehvonen

Specsaversin johtava optikko

Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 optometristiksi ja vuonna 2020 norjalaisesta korkeakoulusta kliinisen optometrian maisteriksi valmistunut Oskari on optometristi, jolla on monipuolista kokemusta sekä optikkoliikkeessä että silmäsairaalassa työskentelystä. Silmäsairaalassa Oskari keräsi asiantuntemusta mm. refraktiivisesta kirurgiasta, kuivasilmäisyydestä ja erilaisista silmäsairauksista. Tällä hetkellä hän on Specsaversin johtava optometristi ja vastaa kliinisten palveluiden kehittämisestä ja laadusta.

Laitetaan näkösi kuntoon

Oletko huomannut muutoksen näössäsi? Olipa kyse jostain uudesta tai asiasta, joka on vaivannut sinua jo pidempään, autamme mielellämme.

Lue lisää

  • Kaikki silmäoireet

    Lue lisää silmäoireista

    Katso kaikki
  • Varaa näöntutkimus

    Suosittelemme käymään näöntutkimuksessa säännöllisesti

    Varaa aika tästä
  • Tietoa näöntutkimuksistamme

    Tämä on hyvä tietää silmien tutkimuksista

    Lue lisää
Käyttämämme lähteet

Alqahtani, A.S., Alshareef, W.M., Aljadani, H.T., Hawsawi, W.O. ja Shaheen, M.H. (2025). Tekoälyn tehokkuus diabeettisen retinopatian seulonnassa: systemaattinen katsaus ja meta‑analyysi. International Journal of Retina and Vitreous, [verkossa] 11(1). doi:https://doi.org/10.1186/s40942‑025‑00670‑9.

Elghzali, A., Swami, V., Hossain, M.D., Jones, G., J. Tyler Babek, Hemmerich, C., Howard, H., Himes, S., Cox, J., Ford, A.I. ja Vassar, M. (2025). Systemaattinen katsaus ja meta‑analyysi Yhdysvalloissa toteutettujen diabeettisen retinopatian kliinisten tutkimusten monimuotoisuudesta ja edustavuudesta. Ophthalmic Epidemiology, s. 1–11. doi:https://doi.org/10.1080/09286586.2025.2457620.

Li, G., Wang, L. ja Feng, F. (2025). Systemaattinen meta‑analyysi diabeettisen retinopatian esiintyvyydestä. Technology and Health Care. doi:https://doi.org/10.1177/09287329241295877.

bestpractice.bmj.com. (n.d.). Diabeettinen retinopatia – oireet, diagnoosi ja hoito | BMJ Best Practice. [verkossa] Saatavilla osoitteessa: https://bestpractice.bmj.com/topics/en‑gb/532.

Shukla, U.V. ja Tripathy, K. (2023). Diabeettinen retinopatia. [verkossa] PubMed. Saatavilla osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK560805/.